{"id":6096,"date":"2019-07-20T18:20:46","date_gmt":"2019-07-20T16:20:46","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6096"},"modified":"2019-07-21T05:39:55","modified_gmt":"2019-07-21T03:39:55","slug":"kalevanpoikien-kronikka","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6096","title":{"rendered":"Kalevanpoikien kronikka"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kalevanpoikien-kronikka.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-6097\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kalevanpoikien-kronikka-185x300.jpg\" alt=\"\" width=\"185\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kalevanpoikien-kronikka-185x300.jpg 185w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kalevanpoikien-kronikka-768x1247.jpg 768w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kalevanpoikien-kronikka-631x1024.jpg 631w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2019\/07\/kalevanpoikien-kronikka.jpg 1535w\" sizes=\"auto, (max-width: 185px) 100vw, 185px\" \/><\/a>&#8217;Kes\u00e4lukemiseksi valitsin kirjastoautolta <strong>JP Koskisen<\/strong> viime vuonna kirjoittaman historiallisen fantasiaromaanin. Olipa osuva valinta. T\u00e4llaista ilotulitusta saa harvoin kokea. Kun ollaan maamme historian ehk\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohdassa ja mietit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4, niin tarinoita syntyy ja silloin on hyv\u00e4 olla mukana edes joku, jolla on tolkku p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja hyv\u00e4 muisti. Vaikka V\u00e4ntti eli Antti saa kirjassa muilta v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isen roolin, niin tarinassa h\u00e4n on p\u00e4\u00e4henkil\u00f6. Kirjaan kannattaa tutustua.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Kuinka Kalevala on syntynyt? T\u00e4m\u00e4 kirja antaa uuden tulkinnan siihen. Nelj\u00e4 miest\u00e4 l\u00e4htee matkalle Mikleg\u00e5rdiin kaukaiseen Bysanttiin hakemaan apua keisari Manuelilta, kun Sverker uhkaa maan hallitsijaa Kaukoa ja heimojen yhten\u00e4isyytt\u00e4. Miehet ovat V\u00e4in\u00f6, Seppo ja Ahti sek\u00e4 kronikan kirjoittaja V\u00e4ntti. Viimemainittua lukuunottamatta miehet ovat tuttuja Kalevalasta.<\/p>\n<p>Jokainen matkustaa Konstantinopoliin omien tarpeidensa ajamana. V\u00e4in\u00f6 Kalevanpojalla on tavoitteena saada j\u00e4lkel\u00e4inen, jotta h\u00e4nen sukunsa s\u00e4ilyisi maan hallitsijana. Annikin pojat ovat yksi toisensa j\u00e4lkeen kuolleet ja vain uusi uskonto ja sen pyh\u00e4t esineet voivat t\u00e4ss\u00e4 asiassa V\u00e4in\u00f6n mielest\u00e4 auttaa. Niinp\u00e4 V\u00e4in\u00f6 l\u00e4htee hakemaan Ristuksen nauloja. Seppo Ilmarista matkalle ajaa kosto ja Ahti Lemmink\u00e4ist\u00e4 keisarin armeijan seikkailut ja Bysantin kauniit naiset. Vain V\u00e4ntti on matkalla ilman tarkoitusta.<\/p>\n<p>V\u00e4ntti p\u00e4\u00e4see kuitenkin miehist\u00e4 pisimm\u00e4lle. H\u00e4n on runonlaulaja ja tarinankertoja. H\u00e4n p\u00e4\u00e4tyy oppipojaksi keisarin yliteknikon Stauriakosin pajaan ja ihastuu t\u00e4m\u00e4n nuoreen apulaiseen Ireneen. H\u00e4n kuulee tarinan toisensa j\u00e4lkeen niin V\u00e4in\u00e4m\u00f6isest\u00e4 kuin Ilmarisestakin, puhumattakaan Lemmink\u00e4isest\u00e4, joka tuntuu juoksevan kukasta kukkaan. My\u00f6s Kullervo, Louhi ja muut Kalevalan sankarit ilmaantuvat mukaan kertomuksiin. Vanhoilla p\u00e4ivill\u00e4\u00e4n V\u00e4ntti sitten laulaa tarinat auki, niin kuulemansa kuin itse sepitt\u00e4m\u00e4ns\u00e4kin, ja niin syntyy kalevalainen tarusto.<\/p>\n<p>Kirja on nerokas ja kaikessa hupaisuudessaan ja sadunomaisuudessaan jopa uskottava. Monet kohdat on kirjoitettu jo valmiiksi kalevalaiseen mittaan ja siksi sit\u00e4 on helppo seurata. Toki se edellytt\u00e4\u00e4 edes jonkinlaista Kalevalan tuntemusta. Bysantin keisarin luona k\u00e4yminen tuntuu ensin ep\u00e4uskottavalta, mutta vikingit ovat tehneet sen jo aikaisemminkin ja koska tarina on sijoitettu maamme kannalta t\u00e4rke\u00e4\u00e4n aikaan eli 1100-luvulle, niin tuntuu jopa luonnolliselta, ett\u00e4 haetaan apua id\u00e4st\u00e4, kun l\u00e4nnest\u00e4 hy\u00f6k\u00e4t\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Historia sitten kertoo, kuinka asiassa lopulta k\u00e4vi. Sverker kuolee, mutta h\u00e4nen seuraajansa Erik kokoaa sotajoukon ja valloittaa eripuraisen maan ja sen kansan. Samalla meid\u00e4t liitet\u00e4\u00e4n l\u00e4nteen. V\u00e4ntti ottaa kasteen monen muun ohella ja kulkee jo Bysantissa tapaamansa hyv\u00e4n piispa Henrin matkassa maata ristiin rastiin. H\u00e4n on kirjan mukaan my\u00f6s piispa Henrikin surmaruonon laulaja ja on mukana my\u00f6s kahakassa, jossa Erik voittaa heimot.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p>Kirja avaa kokonaan uudenlaisen genren, historiallisen fantasian. Mielenkiintoista t\u00e4ss\u00e4 on se, ett\u00e4 luin juuri edellisell\u00e4 viikolla <strong>Mikko Kamulan<\/strong> kirjan <em>Ikimetsien syd\u00e4nmailla<\/em>, jossa oli k\u00e4ytetty t\u00e4t\u00e4 samaa genre\u00e4 hyv\u00e4ksi. T\u00e4ss\u00e4 Koskisen tarinassa tutut henkil\u00f6t tuovat oman lis\u00e4ns\u00e4 ja saavat lukijan jopa l\u00e4hes uskomaan, ett\u00e4 n\u00e4ih\u00e4n kaiken on t\u00e4ytynyt tapahtua. Loistava ja suositeltava kirja.<\/p>\n<p><em>Koskinen, Juha-Pekka: Kalevanpoikien kronikka. WSOY, 2018, 418 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Kes\u00e4lukemiseksi valitsin kirjastoautolta JP Koskisen viime vuonna kirjoittaman historiallisen fantasiaromaanin. Olipa osuva valinta. T\u00e4llaista ilotulitusta saa harvoin kokea. Kun ollaan maamme historian ehk\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4ss\u00e4 k\u00e4\u00e4nnekohdassa ja mietit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4, niin tarinoita syntyy ja silloin on hyv\u00e4 olla mukana edes &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6096\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":3,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[37,53,822],"class_list":["post-6096","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-fantasia","tag-historia","tag-kalevala"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6096","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6096"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6096\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6100,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6096\/revisions\/6100"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6096"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6096"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6096"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}