{"id":6150,"date":"2019-09-01T19:23:41","date_gmt":"2019-09-01T17:23:41","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6150"},"modified":"2019-09-01T19:23:41","modified_gmt":"2019-09-01T17:23:41","slug":"majavan-tuhoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6150","title":{"rendered":"Majavan tuhoja"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a><\/p>\n

’Kiertelin t\u00e4n\u00e4\u00e4n P\u00e4lk\u00e4neen (ent.Luopioinen) Kuohijoella Kotaj\u00e4rven maastossa. T\u00e4m\u00e4 on yksi niist\u00e4 monista pienist\u00e4 lampimaisista j\u00e4rvist\u00e4, jotka ovat joutuneet viime vuosikymmenin\u00e4 majavien hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi. El\u00e4in patoaa laskujoen useammastakin kohtaa, rakentaa ojia ja kulkureittej\u00e4 mets\u00e4\u00e4n ja lopulta pes\u00e4ns\u00e4 johonkin j\u00e4rven matalalle rannalle. P\u00e4\u00e4padollaan se s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelee tarkasti veden korkeutta niin, ett\u00e4 pes\u00e4n suuaukko pysyy vedenpinnan alapuolella mutta pes\u00e4n pohja pinnan yl\u00e4puolella. N\u00e4in vihollinen ei p\u00e4\u00e4se pes\u00e4\u00e4n ja siell\u00e4 on kuitenkin mukavat ja kuivat oltavat. <\/em><\/span><\/p>\n

Oleellista on majavankin el\u00e4m\u00e4lle kuitenkin ruoka. Sit\u00e4 se saa kaatamalla lehtipuita j\u00e4rven rannalta ja joskus kaukaakin mets\u00e4st\u00e4. Kun ruoka loppuu, l\u00e4htee majavakin muualle etsim\u00e4\u00e4n tuoretta purtavaa. N\u00e4in on k\u00e4ynyt Kotaj\u00e4rvell\u00e4kin. Toinen mahdollisuus on, ett\u00e4 majavat on surmattu ja pes\u00e4 j\u00e4\u00e4nyt siksi autioksi. <\/em><\/span><\/p>\n

Viime vuosina on yleistynyt majavien mets\u00e4st\u00e4minen jousella. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4 asettuu sopivaan paikaan kytt\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n el\u00e4imen liikkeit\u00e4 ja ampuu sen sitten, kun se ilmaantuu n\u00e4kyviin. Jousen nuolessa on per\u00e4ss\u00e4 naru, joten saaliin saa hinattua melko helposti maihin. N\u00e4in on h\u00e4vitetty lukuisia majavayhdyskuntia vahinkoa tekem\u00e4st\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>Kyseess\u00e4 on kanadanmajava, joka on t\u00e4nne tuontitavaraa eli vieraslaji. Sen eurooppalainen sukulainen mets\u00e4stettiin sukupuuttoon toista sataa vuotta sitten ja istutukset eiv\u00e4t ole pystyneet sit\u00e4 palauttamaan luontoomme pysyv\u00e4sti kovin laajalle, koska t\u00e4m\u00e4 amerikkalainen sukulainen on voimakkaampi ja aggressiivisempi. <\/em><\/span><\/p>\n

Milt\u00e4 j\u00e4rvi sitten n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 majavan j\u00e4ljilt\u00e4. Ensimm\u00e4isen\u00e4 pist\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4n kuolleet rantapuut, kuuset ja koivut. Veden ollessa korkeimmillaan n\u00e4iden juuret ovat vaurioituneet ja puusto on kuollut pystyyn. T\u00e4llaisia metsi\u00e4 n\u00e4kee jokaisen majavan valtaaman j\u00e4rven rannoilla. Nyt puusto oli Kotaj\u00e4rvell\u00e4 jo kaatumassa. Toinen huomio on rantasuon h\u00e4vi\u00e4minen. Kun j\u00e4rvi on voimakkaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6stelyn piiriss\u00e4, kovettuu rantapenkka pajujen lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4 tihe\u00e4juuristoiseksi t\u00f6yr\u00e4\u00e4ksi. Luontainen j\u00e4rvenreunussuo on h\u00e4vinnyt ja korvautunut luhdalla tai per\u00e4ti muuntumalla, jota on vaikea yhdist\u00e4\u00e4 mihink\u00e4\u00e4n\u00a0<\/i>luonnolliseen<\/i><\/span><\/span>\u00a0luontotyyppiin. Kotaj\u00e4rven rannoilta ei en\u00e4\u00e4 l\u00f6ytynyt samoja rahkasammalia eik\u00e4 raatteita, vehkakin kasvoi kuivuneiden allikoiden pohjakuntalla viimeisill\u00e4\u00e4n. <\/i><\/p>\n

Kentt\u00e4kerroksen kasvit olivat muuttuneet. Heinist\u00e4 vallalla oli viitakastikka, varvuista eniten oli juolukkaa, muut olivat h\u00e4vinneet. Ruohovartisista j\u00e4ljell\u00e4 ei ollut juuri mit\u00e4\u00e4n. Sammaletkin olivat korvautuneet uusilla lajeilla. Rahkojen tilalla oli kuirisammalia, pajujen ja leppien juurakoiden ymp\u00e4rille oli kietoutunut p\u00f6rr\u00f6kynsisammalta ja lahosammalta valtaisina m\u00e4\u00e4rin\u00e4, vesirajassa ei ollut oikein mit\u00e4\u00e4n, mutaa ja vettynytt\u00e4 kariketta. N\u00e4in entinen kaunis suorantainen j\u00e4rvi oli muuttunut ryteik\u00f6ksi ja sen kasvillisuus oli uusiutunut. <\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Suovehkan puikelo kuivalla maalla<\/p><\/div>\n

Olen seurannut kymmenkunta vuotta t\u00e4llaisten j\u00e4rvien kehityst\u00e4, mutta en ole huomannut, ett\u00e4 paluuta entiseen olisi kovinkaan paljon tapahtunut. Tosin ajanjakso on viel\u00e4 lyhyt. Onko t\u00e4llainen muutos luonnolle hy\u00f6dyksi vai haitaksi? Ehk\u00e4 se on haitta ihmiselle, sill\u00e4 luontohan muuttuu koko ajan ja muuttuneen alueen lajit vaihtuvat kaiken aikaa. T\u00e4ss\u00e4 oikeastaan ainoa huono puoli on se, ett\u00e4 muutoksen on saanut aikaan t\u00e4nne kuulumaton el\u00e4in. Mitenk\u00e4h\u00e4n asiaan suhtauduttaisiin, jos t\u00e4nne ei olisi koskaan tuotu kanadanmajavaa? Silloin tuhon olisi saanut aikaan meid\u00e4n oma euroopanmajavamme, sill\u00e4 kyll\u00e4 sekin aivan varmasti osaa rakentaa ja tehd\u00e4 tuhoja, jos serkku ei ole paikalla.’<\/em><\/span><\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Kiertelin t\u00e4n\u00e4\u00e4n P\u00e4lk\u00e4neen (ent.Luopioinen) Kuohijoella Kotaj\u00e4rven maastossa. T\u00e4m\u00e4 on yksi niist\u00e4 monista pienist\u00e4 lampimaisista j\u00e4rvist\u00e4, jotka ovat joutuneet viime vuosikymmenin\u00e4 majavien hy\u00f6kk\u00e4yksen kohteeksi. El\u00e4in patoaa laskujoen useammastakin kohtaa, rakentaa ojia ja kulkureittej\u00e4 mets\u00e4\u00e4n ja lopulta pes\u00e4ns\u00e4 johonkin j\u00e4rven matalalle rannalle. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":22,"footnotes":""},"categories":[12],"tags":[468,828,315],"class_list":["post-6150","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-elaimet","tag-majava","tag-muuntuma","tag-vieraslaji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6150","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6150"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6150\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6156,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6150\/revisions\/6156"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6150"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6150"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6150"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}