{"id":6168,"date":"2019-09-16T06:50:58","date_gmt":"2019-09-16T04:50:58","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6168"},"modified":"2019-09-21T06:33:46","modified_gmt":"2019-09-21T04:33:46","slug":"kapinalliset","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6168","title":{"rendered":"Kapinalliset"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Olen ihastunut nykydekkareiden sijaan historiallisiin dekkareihin. Tarina on sijoitettu menneseen aikaan, henkil\u00f6t ovat el\u00e4neet ja toimineet silloin, tutkija ja tutkittava juttu ovat fiktiivisi\u00e4. Aikanaan Umberto Eco<\/strong> loi menestysromaaninsa Ruusun nimi t\u00e4m\u00e4n kaavan mukaan sijoittamalla tarinan vanhaan luostariin. En muista, oliko siin\u00e4 tunnettuja historian henkil\u00f6it\u00e4, mutta tarina oli aito dekkari. Viime aikojen tarinan muotoon kirjoitetut el\u00e4m\u00e4kerrat eiv\u00e4t kuitenkaan saa minua syttym\u00e4\u00e4n. En edelleenk\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rr\u00e4, miksi tunnetun henkil\u00f6n suuhun laitetaan asioita, joita ei voida tarkistaa eik\u00e4 todentaa h\u00e4nelt\u00e4 itselt\u00e4\u00e4n. Asiat j\u00e4\u00e4v\u00e4t fiktiivisiksi, mutta saattavat mustamaalata el\u00e4m\u00e4kerran kohdetta. Ehk\u00e4 n\u00e4iss\u00e4 historiallisissa dekkareissakin.’<\/em><\/span><\/p>\n

Shardlake-sarjan seitsem\u00e4s osa keskittyy kes\u00e4\u00e4n vuonna 1549 Lontoossa ja Norfolkissa. Englanti on luisumassa Henrik VIII kuoleman j\u00e4lkeen kaaokseen, koska uusi kuningas Edvard VI on vasta alle kymmenvuotias ja valtakuntaa johtaa kuninkaan puolesta Somerset. Sota Skotlannissa jatkuu ja nielee valtion rahavaroja, inflaatio sy\u00f6 rahan arvoa ja k\u00f6yh\u00e4t joutuvat suureen h\u00e4t\u00e4\u00e4n. Lis\u00e4ksi talolliset ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4iset kiskovat kaiken mink\u00e4 irti saavat, aitaavat yhteislaitumia ja korottavat maksuja. Maaseudulla ty\u00f6l\u00e4iset ja k\u00f6yh\u00e4t alkavat liikehti\u00e4, perustaa leirej\u00e4 ja l\u00e4hett\u00e4\u00e4 vetoomuksia Somersetille asioiden parantamiseksi.\u00a0<\/span><\/p>\n

Oikeusneuvos Shardlake saa toimeksiannon suojelijaltaan lady Elisabethilta, kuninkaan sisarelta, tutkia t\u00e4m\u00e4n sukulaisen syyllisyytt\u00e4 vaimonsa kuolemaan. Niinp\u00e4 Shardlake matkustaa apulaisensa Nicolaksen kanssa Norwichiin. Edith-vaimo on l\u00f6ydetty surmattuna joesta ja mies John Boyle saa syytteen murhasta. H\u00e4net my\u00f6s tuomitaan ja m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n hirtett\u00e4v\u00e4ksi. Elisabeth kuitenkin on laatinut armahdusanomuksen kuninkaalle ja hirtt\u00e4minen siirtyy. Silloin alueella syttyy talonpoikaiskapina, jonka py\u00f6rteisiin my\u00f6s lainoppineet joutuvat. Kapteeni Kett vie heid\u00e4t leiriin ja Shardlake joutuu toimimaan oikeusavustajana, kun leiriss\u00e4 aletaan tuomita herrasmiehi\u00e4 ja s\u00e4\u00e4tyl\u00e4isi\u00e4. Ket\u00e4\u00e4n ei hirtet\u00e4, mutta vankilaan he p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t. Lontoossa valmistellaan sotajoukon l\u00e4hett\u00e4mist\u00e4 kukistamaan kapinaa. Se my\u00f6s saapuu ja pitk\u00e4llisen taistelun j\u00e4lkeen saavuttaa voiton kapinallisista. Oikeusneuvos pelastuu kuin ihmeen kaupalla veril\u00f6y\u00f6yst\u00e4 ja samalla saa selville, kuka on Edithin todellinen murhaaja ja miksi. Se kes\u00e4 ei j\u00e4t\u00e4 heit\u00e4 rauhaan, vaan sodan kauheus s\u00e4ilyy pitk\u00e4\u00e4n mieless\u00e4. Mukaansa Norwichin leirist\u00e4 oikeusneuvos saa palveljattarensa Josephinen pienen tytt\u00e4ren Maryn, joka taisteluissa j\u00e4\u00e4 orvoksi. Kapinalliset tuomitaan ja hirtet\u00e4\u00e4n, mutta rauha ei palaa Englantiin viel\u00e4 aikoihin.<\/p>\n

Kirja on yli tuhatsivuinen. Se on t\u00e4ynn\u00e4 tapahtumia, joita on vaikea\u00a0 <\/span>lyhyesti kertoa. J\u00e4nnitys s\u00e4ilyy kuitenkin loppuun saakka. Olisihan t\u00e4ss\u00e4 ollut tiivist\u00e4misen mahdollisuus, mutta n\u00e4in kirjoitettuna siit\u00e4 tuli paremmin el\u00e4misen kuvaus. Siit\u00e4 l\u00f6ytyy valtavasti yksityiskohtia ja tietoa sen ajan tavoista. Onko kaikki sitten oikein, se j\u00e4\u00e4 lukijan harkittavaksi? Kirjan lopussa on pitk\u00e4 historiallinen katsaus t\u00e4h\u00e4n aikaan perustuen aikalaisten ja historiantutkijoiden kirjoituksiin. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n tarkasti kirjailija on seurannut n\u00e4it\u00e4 dokumentteja ja luonut niiss\u00e4 kerrotuille tapahtumille lihaa luiden p\u00e4\u00e4lle. Tietenkin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6t ovat fiktiivisi\u00e4, mutta leiriss\u00e4 oli my\u00f6s lainopillisia neuvonantajia, jotka pakotettiin mukaan samalla tavalla kuin Shardlake t\u00e4ss\u00e4 romaanissa. Aikalaisten kuvaukset olivat pitk\u00e4lti hallitusta my\u00f6t\u00e4ilevi\u00e4 ja kapinalliset tuomitsevia. Vasta 1900-luvulla otettiin huomioon my\u00f6s kapinallisten tarpeet ja oikeutukset. T\u00e4m\u00e4 kirja asettuu selke\u00e4sti kapinallisten puolelle asiassa. T\u00e4n\u00e4\u00e4n ei tietenk\u00e4\u00e4n voisi kuvitellakaan tapahtuvan mit\u00e4\u00e4n tuollaista.<\/p>\n

Historiallisena kuvauksena Tudorin-ajan loppupuolen kahakoista t\u00e4m\u00e4 kirja on loistavaa kerrontaa ja siihen kannattaa tuntustua, jos on aiheesta kiinnostunut. Muuten sen lukeminen ei kannata. Kirjan massiivisuus on puuduttava. Itse nautin siit\u00e4 ja odotan jo seuraavaa Shardlake-kirjaa.<\/p>\n

C. J. Sansom: Kapinalliset. Otava, 2019, suom. Ilkka Rekiaro, 1099 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Olen ihastunut nykydekkareiden sijaan historiallisiin dekkareihin. Tarina on sijoitettu menneseen aikaan, henkil\u00f6t ovat el\u00e4neet ja toimineet silloin, tutkija ja tutkittava juttu ovat fiktiivisi\u00e4. Aikanaan Umberto Eco loi menestysromaaninsa Ruusun nimi t\u00e4m\u00e4n kaavan mukaan sijoittamalla tarinan vanhaan luostariin. En muista, oliko … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":11,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[23,53],"class_list":["post-6168","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-dekkari","tag-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6168","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6168"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6168\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6176,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6168\/revisions\/6176"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6168"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6168"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6168"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}