{"id":62,"date":"2010-04-27T18:20:46","date_gmt":"2010-04-27T16:20:46","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=62"},"modified":"2013-04-23T07:03:48","modified_gmt":"2013-04-23T05:03:48","slug":"tarina-rakkaudesta-ja-pimeydesta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=62","title":{"rendered":"Tarina rakkaudesta ja pimeydest\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"Tarina<\/a><\/p>\n

’N\u00e4in kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun kaikki t\u00e4m\u00e4 valo tekee hulluksi eik\u00e4 ulkoa tahdo p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle, ei tule luettua. T\u00e4m\u00e4n Amos Ozin kirjan kanssa minulta on kulunut liki kaksi kuukautta, mutta t\u00e4ytyy sanoa, ettei se mennyt hukkaan. Voin suositella kirjaa l\u00e4mpim\u00e4sti kaikille, jotka pit\u00e4v\u00e4t historiasta, el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kohtaloista. Kirja on valloittava.’<\/em><\/span><\/p>\n

Kirjassa on hyvin tarkka ja kaunis kuvaus kirjailijan ja h\u00e4nen sukunsa el\u00e4m\u00e4st\u00e4 niin Ven\u00e4j\u00e4ll\u00e4, Puolassa kuin Israelissakin. Oz kertoo omasta lapsuudestaan Jerusalemissa 30- ja 40-luvuilla ja s\u00e4vytt\u00e4\u00e4 kerrontaa takaumilla isovanhempien ja vanhempien el\u00e4m\u00e4\u00e4n diasporassa eli Puolan ja Ven\u00e4j\u00e4n oloissa 1800-luvun lopulla ja ennen toista maailmansotaa. Isovanhemmat ovat siirtyneet ajoissa Palestiinaan ja v\u00e4lttyneet siten tuholta, joka kohtasi Hitlerin toimesta heid\u00e4n kotikyliens\u00e4 ja kaupunkiensa juutalaisasutusta. Kirjailijan vanhemmat siirtyiv\u00e4t my\u00f6s Palestiinaan, mutta palaavat tarinoissaan ja muistoissaan kerran toisensa j\u00e4lkeen lapsuuteensa ja tovereihinsa, jotka ovat kuolleet. \u00c4iti ei kest\u00e4 t\u00e4t\u00e4, vaan ajautuu v\u00e4hin erin masennukseen, josta ei en\u00e4\u00e4 toivu. Kirjan lukija on alusta l\u00e4htien mukana perhett\u00e4 kohdanneessa tragediassa, joka kohdistuu kirjailijan \u00e4itiin. T\u00e4m\u00e4 tekee itsemurhan 1952 ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 poikansa selitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 mit\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 hyvin traumaattinen kokemus on j\u00e4tt\u00e4nyt pysyv\u00e4n j\u00e4ljen kirjailijan el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tuotantoon. T\u00e4m\u00e4kin kirja purkaa sit\u00e4 osaltaan.<\/p>\n

El\u00e4m\u00e4 Jerusalemissa Kerem Avrahamissa on vaatimatonta ja ainaista pelkoa ensin brittien sitten arabien suhteen. Perhe yritt\u00e4\u00e4 el\u00e4\u00e4 normaalia el\u00e4m\u00e4\u00e4, is\u00e4 on t\u00f6iss\u00e4 kirjastolla ja haaveilee p\u00e4\u00e4syst\u00e4 yliopiston opettajaksi, \u00e4iti on kotona. Isovanhemmat k\u00e4yv\u00e4t heill\u00e4 ja he k\u00e4yv\u00e4t isovanhempien luona. \u00c4idin sisaret asuvan perheineen Tel Avivissa. Joseph-set\u00e4 on tutkija ja yliopiston professori, h\u00e4nt\u00e4 k\u00e4yd\u00e4\u00e4n katsomassa viikottain ja niill\u00e4 matkoilla tuleva kirjailija tapaa kuuluisan Nobel-palkitun kirjailija Agnoniin, jolla lienee vaikutuksensa my\u00f6s Oz:n kirjalliseen tuotantoon. Is\u00e4 hallitsee suuren m\u00e4\u00e4r\u00e4n slaavilaisia kieli\u00e4 sujuvasti, samoin arabikieli\u00e4. H\u00e4n osaa selitt\u00e4\u00e4 sanojen alkuper\u00e4\u00e4 ja opastaa poikaansa kirjojen pariin. Kotikieli on hebrea, mutta kun asiat menev\u00e4t arveluttaviksi, vanhemmat alkavat puhua ven\u00e4j\u00e4\u00e4, jota lapsi ei osaa. Kirjan lukemattomat kielelliset selitykset pohjaavat is\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4n ja siihen, mit\u00e4 h\u00e4n pojalleen opetti.<\/p>\n

Sitten p\u00e4\u00e4dyt\u00e4\u00e4n vuoteen 1947 ja YK:n lausumaan kahdesta valtiosta Englannin mandaatin purkamisen j\u00e4lkeen. Itse sotaa kuvataan traagisesti hiekkas\u00e4kkeineen, kranaatteineen ja pelkoineen. Tragedia toisensa j\u00e4lkeen vy\u00f6ryy Jerusalemin yli. Syytt\u00f6m\u00e4t kuolevat, sivulliset saavat k\u00e4rsi\u00e4. Lopulta tulee aselepo, rauhaa ei ehk\u00e4 milloinkaan. Arabipakolaiset siirtyv\u00e4t leireihin, juutalaiset pakenevat arabialueilta ja sadattuhannet siirtyv\u00e4t uusille asuinalueille. Palestiinalaiset j\u00e4iv\u00e4t leireille Jordaniaan ja Syyriaan, juutalaiset sopeutettiin uuteen maahan ja he sulautuivat muuhun asutukseen. V\u00e4kivalta kuitenkin jatkui. Nuori valtio joutui ponnistelemaan monien haasteiden edess\u00e4: asuttaminen, hallinto, vihamieliset naapurit, nyre\u00e4 ulkopuolinen maailma. Kuvaus tulee yhden min\u00e4-kertojan kyn\u00e4st\u00e4, mutta h\u00e4n on el\u00e4nyt sen l\u00e4pi paikan p\u00e4\u00e4ll\u00e4. \u00c4iti ei kest\u00e4 kaikkea painetta ja h\u00e4nen poismenonsa j\u00e4lkeen my\u00f6sk\u00e4\u00e4n is\u00e4 ja poika eiv\u00e4t kest\u00e4 sit\u00e4. Heid\u00e4n v\u00e4lins\u00e4 tulehtuu ja kirjailija hakeutuu Huldan kibbutsiin maalle ruumiilliseen ty\u00f6h\u00f6n. Siit\u00e4 tulee h\u00e4nen kotinsa vuosikymmeniksi ja sinne h\u00e4n rakentaa el\u00e4m\u00e4ns\u00e4, perheens\u00e4 ja tulevaisuutensa. Is\u00e4 ei asiaa ensin hyv\u00e4ksy, koska on suunnitellut pojalle aivan muunlaisen el\u00e4m\u00e4n, mutta lopulta h\u00e4n joutuu n\u00f6yrtym\u00e4\u00e4n ja matkustaa kibbutsille solmimaan sopua. \u00c4idist\u00e4 he eiv\u00e4t puhu koskaan, ei edes is\u00e4n kuoleman aikaan. Trauma j\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Kirja on upea kuvaus kansakunnan kohtalosta, sen synnyst\u00e4 ja ponnistelusta kohti hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4. Samalla se on loistava kuvaus juutalaisuudesta 1800-luvulta nykyaikaan. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n ei pid\u00e4 v\u00e4heksy\u00e4 sen dokumentaarista arvoa, silminn\u00e4kij\u00e4n kuvausta sodasta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Jerusalemin kaupungissa itsen\u00e4istymisen aikoihin. Kirja ei ota kantaa poliittisesti tapahtuneisiin. Tietenkin monet asiat ovat v\u00e4rittyneet juutalaisuuden puolelta, mutta eiv\u00e4t palestiinalaisia vastaan. Oikeastaan konnan roolin kirjassa saavat britit. Heid\u00e4n toimintansa kuvataan oudoksi ja puolueelliseksi. Heid\u00e4n toimestaan juutalaiset j\u00e4tettiin yksin koko arabimaailmaa vastaan ja on suoranainen ihme, ett\u00e4 muutama sata tuhatta ihmist\u00e4 pystyi puolustautumaan kokonaista arabiarmeijaa vastaan. Ehk\u00e4 arabivaltioiden erimielisyys olikin syyn\u00e4 tapahtuneeseen. Jos arabit olisivat p\u00e4\u00e4sseet yksimielisyyteen ja j\u00e4rjestelm\u00e4llisyyteen, niin historia saattaisi olla aivan erilainen.<\/p>\n

Oz kuvaa arabeja ennen sotaa yst\u00e4v\u00e4llisiksi ja humaaneiksi ihmisiksi eik\u00e4 h\u00e4n heit\u00e4 tuomitse sodan j\u00e4lkeenk\u00e4\u00e4n. Kirjasta k\u00e4y hyvin selville se voima ja tahto, mill\u00e4 maata rakennettiin kaikista vastoink\u00e4ymisist\u00e4 ja erimielisyyksist\u00e4 huolimatta. Se, ett\u00e4 kibbutseihin ei suhtauduttu Oz:n perheess\u00e4 my\u00f6t\u00e4mielisesti, oli minulle yll\u00e4tys. Poika halusi sinne maailman romahdettua \u00e4idin kuoleman j\u00e4lkeen, mutta sek\u00e4 is\u00e4 ett\u00e4 suku vastustivat sit\u00e4. Kuitenkin usein annetaan ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 juuri kibbutsessa oli nuoren valtion voima, paremminkin kuin intellektuelleissa, jotka vain kiisteliv\u00e4t hebrean kielest\u00e4, uskonasioista ja politiikasta: Menahen Begin vastaa David Ben-Gurion, sapatti vastaan ty\u00f6 ja se lausutaanko jokin sana ven\u00e4l\u00e4isitt\u00e4in vai kreikkalaisittain. Kirjasta k\u00e4vi ilmi my\u00f6s se valtava ty\u00f6, mink\u00e4 kirjailija joutuu tekem\u00e4\u00e4n, tullakseen hyv\u00e4ksi ja hyv\u00e4ksytyksi. \u00c4iti kertoi satuja ja tarinoita, is\u00e4 selitti asioita ja sanojen merkityksi\u00e4, mutta tuleva kirjailija ahmi kirjan toisensa j\u00e4lkeen, useita p\u00e4iv\u00e4ss\u00e4. H\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4\u00e4 on se muisti, mik\u00e4 piti kasassa koko palettia. T\u00e4m\u00e4n kirjan valtava yksityiskohtien m\u00e4\u00e4r\u00e4, nimet, paikat, asiat, kaikki j\u00e4rjestyksessa pienen pojan p\u00e4\u00e4st\u00e4 nykyp\u00e4iv\u00e4\u00e4n ja kerronnan lomassa ne kaikki osuvat kohdalleen. Monet pienet yksityiskohdat palaavat kirjaj\u00e4rk\u00e4leess\u00e4 uudelleen ja taas uudelleen mukaan kerrontaan ja aina paikallaan, vaikka lukija on jo kauan sitten unohtanut moisen pienen v\u00e4h\u00e4p\u00e4t\u00f6isen yksityiskohdan. Joskus lukiessa tuntui, ett\u00e4 niit\u00e4 on aivan liikaa ja tiivist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kirjasta saisi luettavamman, mutta n\u00e4ill\u00e4 avuilla siit\u00e4 juuri tuli se sen ajan el\u00e4m\u00e4n rikas ja runsas kollaasi, jopa niin, ett\u00e4 koko tuonaikainen maailma alkoi lopulta el\u00e4\u00e4 omassakin mieless\u00e4 eik\u00e4 olisi tahtonut kirjan koskaan loppuvan.<\/p>\n

Kirjan loppuminen oli kuitenkin minulle helpotus, sill\u00e4 se vei niin tolkuttoman paljon aikaa muulta lukemiselta. Sit\u00e4 ei voinut lukea ahmimalla, ei voinut hyppi\u00e4 eik\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tarinaa kesken, koska jokainen yksityiskohta oli lukemisen arvoinen ja rikasti tuon ajan monis\u00e4ikeist\u00e4 kuvaa. Kerrassaan upea kirja, niin kuin muutkin Ozin kirjat ovat!<\/p>\n

Amos Oz: Tarina rakkaudesta ja pimeydest\u00e4. Suom. Kristiina Lampola ja Pirkko Talvio-Jaatinen. Tammi 2007, 649 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’N\u00e4in kev\u00e4\u00e4ll\u00e4, kun kaikki t\u00e4m\u00e4 valo tekee hulluksi eik\u00e4 ulkoa tahdo p\u00e4\u00e4st\u00e4 sis\u00e4lle, ei tule luettua. T\u00e4m\u00e4n Amos Ozin kirjan kanssa minulta on kulunut liki kaksi kuukautta, mutta t\u00e4ytyy sanoa, ettei se mennyt hukkaan. Voin suositella kirjaa l\u00e4mpim\u00e4sti kaikille, jotka … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[29,91,101,255],"class_list":["post-62","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-elamakerta","tag-keltainen-kirjasto","tag-kirjallisuus","tag-sukuromaani"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=62"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1651,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/62\/revisions\/1651"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=62"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=62"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=62"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}