{"id":6319,"date":"2020-01-14T18:49:48","date_gmt":"2020-01-14T16:49:48","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6319"},"modified":"2020-01-14T18:49:48","modified_gmt":"2020-01-14T16:49:48","slug":"nimistomuutoksia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6319","title":{"rendered":"Nimist\u00f6muutoksia"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Juolavehn\u00e4\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole – on vain niittyjuola<\/p><\/div>\n

’Joskus tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 harrastaminen on yht\u00e4 muutosta. Juuri kun olet oppinut jonkin lajin tuntemaan niin suomalaisella kuin tieteellisell\u00e4kin nimell\u00e4, se muuttuu. N\u00e4in on taas viimeisten vuosien aikana tapahtunut h\u00e4mm\u00e4tytt\u00e4v\u00e4n paljon. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on tietenkin tutkimuksen eteneminen. Vaikka harrastajan n\u00e4k\u00f6kulmasta katsottuna t\u00e4llainen tuntuukin turhalta, niin lajien sukulaisuuden suhteen se lienee v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

Olen viimeisen viikon aikana p\u00e4ivitt\u00e4nyt Luopioisten kasviston putkilokasvisivut uusilla nimill\u00e4. Kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 pit\u00e4isi ennakkotietojen mukaan ilmesty\u00e4 uusi Retkeilykasvio, jossa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n viime syksyn\u00e4 ilmestyneen nimilistan (Checklist of the vascular plants of Finland. Suomen putkilokasvien luettelo<\/a>)\u00a0mukaisia nimi\u00e4. Listan voi ostaa 20 \u20ac hintaan tai ladata pdf- tai exel-tiedostona omalle koneelle yll\u00e4 olevasta osoitteesta. Omaan p\u00e4ivitykseeni on saattanut j\u00e4\u00e4d\u00e4 virheit\u00e4, sill\u00e4 lajilistassa on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4 m\u00e4\u00e4r\u00e4 muutoksia edelliseen listaukseen muistaakseni vuodelta 1987. My\u00f6s uusia lajeja, alalajeja, variaatioita jne. on listassa valtaisa m\u00e4\u00e4r\u00e4, onhan kirjassa yli 200 sivua. Kaiken sen omaksumiseen menee varmaan useampi vuosi. <\/em><\/span><\/p>\n

Onneksi pohjana on vanha lista. Suomalaisissa nimiss\u00e4 muutokset ovat paljolti t\u00e4smennyksi\u00e4, kun alalajitkin on nimetty omilla nimill\u00e4\u00e4n. Niinp\u00e4 esimerkiksi meid\u00e4n oma kuusemme on tarkemmin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 etel\u00e4ss\u00e4 euroopanmets\u00e4kuusi ja sen toinen alalaji pohjoisessa on siperianmets\u00e4kuusi. Lis\u00e4ksi l\u00f6ytyy suomenmets\u00e4kuusi, joka on n\u00e4iden kahden alalajin risteym\u00e4. Varmaankin jatkossakin k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n lajin nimen\u00e4 sanaa kuusi tai mets\u00e4kuusi, vaikka viralliset nimet ovatkin toiset. <\/em><\/span><\/p>\n

Joitakin suomalaisia nimi\u00e4 on muutettu kokonaan, ettei tule v\u00e4\u00e4rink\u00e4sityksi\u00e4. Aikoinaan ihmeteltiin kun maamyyr\u00e4st\u00e4 tuli kontiainen. Nyt esim. juolavehn\u00e4st\u00e4 on tullut niittyjuola ja mets\u00e4virnasta mets\u00e4virvil\u00e4. Edellinen ei ilmeisesti ole vehn\u00e4n sukulainen ja nimi on siksi muutettu ja j\u00e4lkimm\u00e4inen my\u00f6s todettu rakenteeltaan olevan virvil\u00f6it\u00e4, vaikka ulkomuoto kertoisikin muuta. <\/em><\/span><\/p>\n

Tieteellisiss\u00e4 nimiss\u00e4 on h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4sti palattu usein vanhaan muotoon. Tuntuu kuin vuoroteltaisiin lajinimien kohdalla kahden nimen v\u00e4lill\u00e4. Niinp\u00e4 esimerkiksi mets\u00e4ruusi on taas Rosa cinnamomea ja maitohorsma on palannut omaan vanhaan sukuunsa Chamaenerion loppua hieman muuttaen. N\u00e4it\u00e4 niin sukujen kuin lajienkin nimien loppuja on my\u00f6s usein muutettu, kun um-loppuisista on tullut a-loppuisia ja p\u00e4invastoin. Perusteluita t\u00e4lle en tied\u00e4. <\/em><\/span><\/p>\n

Paljon on my\u00f6s sukuja jaettu uusiksi suvuiksi varmaankin DNA-tutkimusten kautta. Esim. Sedum-suku on pilkottu nelj\u00e4\u00e4n eri sukuun. Kokonaan oma lukunsa on suuri Scrophulariaceae-heimo, joka on kokenut armottoman mullistuksen. Suuri osa sen lajeista on sijoitettu ratamokasvien heimoon Plantiginaceae. Niinp\u00e4 huulikukkaisten heimo on my\u00f6s muuttunut syyl\u00e4juurikasvien heimoksi, johon syyl\u00e4juurten lis\u00e4ksi kuuluvat vain mutayrtti ja tulikukat. <\/em><\/span><\/p>\n

N\u00e4in maailma muuttuu, Eskoseni, sanotaan. Harrastajalla riitt\u00e4\u00e4 opeteltavaa ja nettikasvion pit\u00e4j\u00e4ll\u00e4 korjattavaa. Sammalissa jouduin muuttamaan yli 50 lajin nimet ja putkilokasveissakin l\u00e4hes saman verran. Helppoa oli viel\u00e4 lajikorttiin kirjata uusi nimi vanhan paikalle, mutta sitten piti tehd\u00e4 viel\u00e4 uudet sis\u00e4llysluettelot aakkosj\u00e4rjestykseen ja kaikki linkitykset. Onneksi sivunteko-ohjelmassa on mahdollista tehd\u00e4 ryhm\u00e4ajoja ja saada nimet vaihtumaan kerralla kaikilla sivuilla. Siit\u00e4 huolimatta nimist\u00f6ss\u00e4 saattaa olla viel\u00e4 paljon korjattavaa ja olen saattanut jotkin lajit korjata jopa v\u00e4\u00e4rin. Ne tulee k\u00e4yd\u00e4 l\u00e4pi uudelleen sitten kun Retkeilykasvio tulee painosta ja verrata kasvistoni nimist\u00f6\u00e4 siihen. Tekemist\u00e4 riitt\u00e4\u00e4, mutta onneksi se on mukavaa.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Vanhat nimet ovat palanneet, Epilobium on taas Chamaenerion<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Joskus tuntuu, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 harrastaminen on yht\u00e4 muutosta. Juuri kun olet oppinut jonkin lajin tuntemaan niin suomalaisella kuin tieteellisell\u00e4kin nimell\u00e4, se muuttuu. N\u00e4in on taas viimeisten vuosien aikana tapahtunut h\u00e4mm\u00e4tytt\u00e4v\u00e4n paljon. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on tietenkin tutkimuksen eteneminen. Vaikka harrastajan n\u00e4k\u00f6kulmasta … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":2,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[375,440,279],"class_list":["post-6319","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-muutos","tag-nimisto","tag-tutkimus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6319","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6319"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6319\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6323,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6319\/revisions\/6323"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6319"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6319"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6319"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}