{"id":6345,"date":"2020-02-15T10:22:23","date_gmt":"2020-02-15T08:22:23","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6345"},"modified":"2020-02-15T10:28:29","modified_gmt":"2020-02-15T08:28:29","slug":"talven-odotusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6345","title":{"rendered":"Talven odotusta"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Kulosammal on kuvattu toukokuun alussa, mutta vastaavia n\u00e4kee jo nyt.<\/p><\/div>\n

’T\u00e4n\u00e4 talvena m<\/em><\/span>aamme on todettu\u00a0<\/em><\/span><\/span>olevan hyvin kahtiajakoinen s\u00e4iden suhteen. Meteorologit ovat illasta toiseen toistaneet kuinka etel\u00e4ss\u00e4 on lauhaa, plusasteita, maat viheri\u00f6iv\u00e4t ja sataa vett\u00e4, mutta pohjoisessa paukkuvat pakkaset paksujen kinosten p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja lunta tupruttelee aina vain lis\u00e4\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 keskisess\u00e4 Suomessa sitten v\u00e4rj\u00f6tell\u00e4\u00e4n milloin koleassa vesisateessa milloin r\u00e4nt\u00e4\u00e4 laseista pyyhkien. Talvea on saanut odottaa. <\/em><\/p>\n

Termien talvi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n alkavan siit\u00e4 kun vuorokauden keskil\u00e4mp\u00f6tila laskee pysyv\u00e4sti nollan alapuolelle. Niin ei t\u00e4\u00e4ll\u00e4 ole viel\u00e4 tapahtunut. Omissa max\/min-mittauksissani jatkuvasti molemmat lukemat ovat plussalla ja vain satunnaisesti p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n jommassa kummassa muutaman asteen verran miinukselle. Talvi siis ei ole viel\u00e4 alkanut. Omana kouluaikanani talvikuukausia olivat joulu-, tammi- ja helmikuu. Nyt menn\u00e4\u00e4n siis talven viimeist\u00e4 kuukautta jo puoliv\u00e4liss\u00e4. <\/em><\/p>\n

T\u00e4m\u00e4n on pakko vaikuttaa luontoon. Yst\u00e4v\u00e4ni Orivedelt\u00e4 kertoi k\u00e4yneens\u00e4 jo usealla sammalretkell\u00e4 t\u00e4m\u00e4n vuoden puolella, Etel\u00e4st\u00e4 kuuluu, ett\u00e4 mustarastaat pesiv\u00e4t, leskenlehdet kukkivat ja itsekin l\u00f6ysin maastosta lehdess\u00e4 olevia mustikanvarpuja tammikuun lopulla. Kaikki ovat poikkeuksia. <\/em><\/p>\n

Lehdess\u00e4 oli uutinen, ett\u00e4 lehtop\u00f6ll\u00f6jen ruskea v\u00e4rimuoto on yleistynyt maassamme viime vuosien aikana. Harmaata on pidetty pohjoisten havumetsien muotona, mutta se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt syrj\u00e4ytyv\u00e4n luonnonvalinnan kautta. Miten k\u00e4y mets\u00e4j\u00e4niksen, joka valkoisena pilkkuna mustassa mets\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4kyv\u00e4 suupala pedoille, ent\u00e4 riekon ja kiirunan pohjoisessa. No, n\u00e4m\u00e4 viimeksimainitut saavat viel\u00e4 nauttia lumen tuomasta suojasta ja omasta suojav\u00e4rist\u00e4\u00e4n mutta kuinka kauan. <\/em><\/p>\n

Luonto muuttuu ja eli\u00f6t l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t omat sopeutumistapansa. Osan lajeja yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4t muuttuvat, osan levinneisyydet, osa kuolee, osa kokee invaasion ja sitten tasoittuu. N\u00e4in on ennenkin tapahtunut. Varsinkin hy\u00f6nteisill\u00e4 kannanvaihtelut saattavat olla hyvinkin jyrkki\u00e4. Afrikassa tuskaillaan miljoonien hein\u00e4sirkkojen kanssa paraikaa, ne kun sy\u00f6v\u00e4t ihmisten uurastuksen tulokset ja aiheuttavat n\u00e4l\u00e4nh\u00e4d\u00e4n. Hein\u00e4sirkoilla on oma elinkiertonsa ja n\u00e4it\u00e4 invaasioita tulee m\u00e4\u00e4r\u00e4vuosin, mutta eri kokoisina. Lapsuudesta muistan, kuinka is\u00e4 vei minut katsomaan m\u00e4ntypisti\u00e4ismets\u00e4\u00e4. Miljoonat toukat s\u00f6iv\u00e4t m\u00e4nnynneulaset suihinsa ja vain rankut j\u00e4iv\u00e4t j\u00e4ljelle. Olen n\u00e4hnyt painajaisia siit\u00e4 useasti j\u00e4lkeenp\u00e4in, mutta en koskaan en\u00e4\u00e4 sen j\u00e4lkeen liven\u00e4 mets\u00e4ss\u00e4. Yksitt\u00e4isi\u00e4 pisti\u00e4istoukkia n\u00e4kee aina silloin t\u00e4ll\u00f6in. Tuholainen on saatu kuriin. <\/em><\/p>\n

\"\"<\/a>

T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hde on H\u00e4meest\u00e4 syyskuulta, mutta ei se ole kovinkaan paljon muuttunut t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4. Lep\u00e4nlehdet ovat pudonneet ja maassa olevat maatuneet jonkin verran.<\/p><\/div>\n

Nyt on oiva aika retkeill\u00e4 talvisessa lumettomassa mets\u00e4ss\u00e4 ja ker\u00e4ta vaikka sammaln\u00e4ytteit\u00e4. Sammal kasvaa jo. Seh\u00e4n on ainavihanta ja kun vesi on sulaa, niin se pystyy yhteytt\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kallionkyljiss\u00e4 maailman ehk\u00e4 yleisin sammal kosmopoliitti kulosammal<\/a> ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 jo kiivaasti punaista pes\u00e4keper\u00e4\u00e4ns\u00e4 pystyyn. Ajallisesti se on pari kuukautta etuajassa, mutta sen toimintoja ei ohjaakaan kalenteri vaan luonnon olosuhteet. Samoin l\u00e4hteet ovat nyt otollisia kasvinkeruupaikkoja. Tunnetusti l\u00e4hde ei j\u00e4\u00e4dy tavallisina talvinakaan, nyt niiden kasvit ovat olleet vihreit\u00e4 koko talven vaikka eiv\u00e4t kukikaan. T\u00e4htim\u00f6t, hein\u00e4t, vesit\u00e4hdet jne. l\u00f6ytyv\u00e4t sielt\u00e4 hyv\u00e4kuntoisina. T\u00e4llaisen olemattoman talven kasviretkess\u00e4 on eksotiikkaa, siis retkille!’<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’T\u00e4n\u00e4 talvena maamme on todettu\u00a0olevan hyvin kahtiajakoinen s\u00e4iden suhteen. Meteorologit ovat illasta toiseen toistaneet kuinka etel\u00e4ss\u00e4 on lauhaa, plusasteita, maat viheri\u00f6iv\u00e4t ja sataa vett\u00e4, mutta pohjoisessa paukkuvat pakkaset paksujen kinosten p\u00e4\u00e4ll\u00e4 ja lunta tupruttelee aina vain lis\u00e4\u00e4. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 keskisess\u00e4 Suomessa … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"categories":[11],"tags":[309,715,268],"class_list":["post-6345","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-yleista","tag-keraily","tag-retket","tag-talvi"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6345","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6345"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6345\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6352,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6345\/revisions\/6352"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6345"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6345"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6345"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}