{"id":6367,"date":"2020-03-08T17:03:09","date_gmt":"2020-03-08T15:03:09","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6367"},"modified":"2020-03-08T17:03:09","modified_gmt":"2020-03-08T15:03:09","slug":"punatukkainen-nainen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6367","title":{"rendered":"Punatukkainen nainen"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/punatukkainen-nainen.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-medium wp-image-6368\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/punatukkainen-nainen-192x300.jpg\" alt=\"\" width=\"192\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/punatukkainen-nainen-192x300.jpg 192w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/punatukkainen-nainen-654x1024.jpg 654w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/punatukkainen-nainen-768x1202.jpg 768w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/punatukkainen-nainen-981x1536.jpg 981w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/punatukkainen-nainen-1308x2048.jpg 1308w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/03\/punatukkainen-nainen.jpg 1534w\" sizes=\"auto, (max-width: 192px) 100vw, 192px\" \/><\/a>&#8217;N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt tulevan t\u00e4nne blogiin useampi kirjajuttu per\u00e4kk\u00e4in. Olen ollut flunssassa ja ehtinyt lukea useita kirjoja. Jaan lukijoiden kanssa vanhan tarinan Oidipuksesta uusissa kuoseissa. Turkkilainen Nobel-kirjailija\u00a0<strong>Orhan Pamuk<\/strong> hallitsee draaman taidon. H\u00e4n osaa nostaa esiin sujuvasti ja neutraalisti vaikeitakin asioita. Syv\u00e4sti symbolinen kirja kulkee nykyajassa hakien vaikutteista vanhoista tarinoista, nostaen esiin problematiikan is\u00e4n ja pojan suhteesta. T\u00e4ss\u00e4 taas muutamia omia huomioitani kirjasta, jotka olen merkinnyt kirjap\u00e4iv\u00e4kirjaani. Ehk\u00e4 joku saa niist\u00e4 kimmokkeen tutustua kirjaan ja nauttia siit\u00e4 yht\u00e4 paljon kuin min\u00e4kin.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Pamukin voimakas romaani pohtii siis is\u00e4n ja pojan suhdetta. Kirjassa kulkee mukana koko ajan kaksi vanhaa tarinaa: kreikkalainen <strong>Sofokleen<\/strong> <em>Kuningas Oidipus<\/em> ja iranilainen <strong>Firdawsin<\/strong> muistiin merkitsem\u00e4 <em>Kuningasten kirja<\/em>. Edellisess\u00e4 poika tappaa is\u00e4ns\u00e4, nai \u00e4itins\u00e4 ja lopuksi sokaisee itsen\u00e4 ja l\u00e4htee kerj\u00e4l\u00e4isen\u00e4 kiert\u00e4m\u00e4\u00e4n maailmaa. J\u00e4lkimm\u00e4isess\u00e4 kuninkaan tyt\u00e4r synnytt\u00e4\u00e4 naapurimaan kuninkaalle pojan. Aikanaan maat joutuvat sotaan ja is\u00e4 ja poika p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t taistelussa vastakkain. Tarinassa is\u00e4 tappaa poikansa. N\u00e4m\u00e4 tarinat kulkevat rinnakkain l\u00e4pi t\u00e4m\u00e4n kirjan, joka kertoo niist\u00e4 nykaikaisen version.<\/p>\n<p>Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6, Cem, j\u00e4\u00e4 is\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi alle kymmenvuotiaana ja el\u00e4\u00e4 k\u00f6yhyydess\u00e4 \u00e4itins\u00e4 kanssa. Lukiopoikana h\u00e4n l\u00e4htee kes\u00e4ll\u00e4 kaivonkaivaja mestari Mahmutin kanssa pieneen \u00d6ng\u00f6renin kaupunkiin kaivamaan kaivoa. Mestari on kaivossa ja apupoika hinaa vinssill\u00e4 ja sangolla maat yl\u00f6s. Vapaa-aikana he lep\u00e4\u00e4v\u00e4t tai k\u00e4yv\u00e4t kaupungissa juomassa teet\u00e4. Siell\u00e4 Cem tapaa Punatukkaisen naisen. T\u00e4m\u00e4 on l\u00e4hes h\u00e4nen \u00e4itins\u00e4 ik\u00e4inen, mutta nuori poika rakastuu. Nainen on n\u00e4yttelij\u00e4 ja viimeisen\u00e4 iltana t\u00e4m\u00e4 kutsuu Cemin katsomaan n\u00e4yt\u00f6st\u00e4, vie pojan luokseen ja viett\u00e4\u00e4 y\u00f6n t\u00e4m\u00e4n kanssa.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p>Kaivoon ei l\u00f6ydy vett\u00e4. Lopulta tapahtuu onnettomuus ja sanko putoaa. Cem luulee tappaneensa mestarinsa, jota pit\u00e4\u00e4 l\u00e4hes is\u00e4n\u00e4\u00e4n ja pakenee paikalta. Tapahtuma seuraa h\u00e4nt\u00e4 l\u00e4pi el\u00e4m\u00e4n. H\u00e4n ei p\u00e4\u00e4se eroon is\u00e4tt\u00f6myydest\u00e4. Itse h\u00e4n ei saa vaimonsa kanssa lasta, mutta perustaa lopulta menestyv\u00e4n rakennusliikkeen lapsekseen. Kirjan lopulla palataan \u00d6ng\u00f6renin kaupunkiin. Siell\u00e4 ovat kaikki palikat paikallaan loppukohtausta varten ja v\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4m\u00e4t\u00f6n tapahtuu.<\/p>\n<p>Todella taitavasti punottu tarina, hienosti liitetty vanhoihin taruihin. Vaikka lukija jo ennen kirjan puoliv\u00e4li\u00e4 tajuaa, ett\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 on tarujen mukainen loppu, niin siit\u00e4 huolmatta se j\u00e4rkytti, toisaalta helpotti. Is\u00e4tt\u00f6myys on monen pojan arkea t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4, kun liki puolet liitoista kariutuu ja lapset siirtyv\u00e4t p\u00e4\u00e4s\u00e4\u00e4nt\u00f6isesti \u00e4idin hoiviin. Poika kaipaa is\u00e4\u00e4ns\u00e4, t\u00e4m\u00e4n ohjausta, kasvatusta, seuraa ja l\u00e4heisyytt\u00e4. Jos h\u00e4n ei sit\u00e4 saa, h\u00e4n etsii sit\u00e4 muualta. Cem l\u00f6yt\u00e4\u00e4 mestarinsa ja ottaa t\u00e4m\u00e4n is\u00e4kseen, vaikka oma is\u00e4 asuu samassa kaupungissa. Kun sitten onnettomuus tapahtuu, poika ajettelee tappaneensa is\u00e4ns\u00e4 Oidipuksen tapaan ja rakastellessaan Punatukkaisen naisen kanssa, h\u00e4n ajattelee samanik\u00e4ist\u00e4 \u00e4iti\u00e4\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4, kuka Punatukkainen nainen lopulta on. Kun Cem v\u00e4hitellen vuosien kuluessa nousee varakkuudessa ja arvostuksessa tavallisten ty\u00f6ntekij\u00f6iden yl\u00e4puolelle, h\u00e4n ajattelee yh\u00e4 is\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 ja Punatukkaista naista.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p>Omalla tyylill\u00e4\u00e4n Pamuk kertoo vakavistakin asioita ja saa lukijan koukutettua tarinaan. Tuntuu kuin t\u00e4m\u00e4 vanha tarina alkaisi el\u00e4\u00e4 uudelleen ja saisi jotain inhimillist\u00e4kin seurakseen. Vaikka tarina Oidipuksesta on hyvinkin vastenmielinen, niin t\u00e4m\u00e4n kirjan kautta siihen tulee toinen s\u00e4vy. Se on edelleen vastenmielinen nykyajan mukaan, mutta sit\u00e4 alkaa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 mennen ajan kertomuksena. Tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4myys on pahasta niin silloin kuin Pamukin kertomuksenkin aikaan.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p><em>Pamuk, Orhan: Punatukkainen nainen. Tammi 2019 (2015), suom. Tuula Kojo. 322 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;N\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt tulevan t\u00e4nne blogiin useampi kirjajuttu per\u00e4kk\u00e4in. Olen ollut flunssassa ja ehtinyt lukea useita kirjoja. Jaan lukijoiden kanssa vanhan tarinan Oidipuksesta uusissa kuoseissa. Turkkilainen Nobel-kirjailija\u00a0Orhan Pamuk hallitsee draaman taidon. H\u00e4n osaa nostaa esiin sujuvasti ja neutraalisti vaikeitakin asioita. Syv\u00e4sti &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6367\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":9,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[467,839,840],"class_list":["post-6367","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-draama","tag-tarinat","tag-turkki"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6367","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6367"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6367\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6370,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6367\/revisions\/6370"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6367"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6367"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6367"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}