{"id":6397,"date":"2020-04-18T11:54:26","date_gmt":"2020-04-18T09:54:26","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6397"},"modified":"2020-04-18T11:54:26","modified_gmt":"2020-04-18T09:54:26","slug":"havaintoja-koiranulkoilutuksella","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6397","title":{"rendered":"Havaintoja koiranulkoilutuksella"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Mets\u00e4t\u00f6iden j\u00e4lkeen mets\u00e4n sammallajisto yksipuolistuu<\/p><\/div>\n

’T\u00e4llaisena talvena, kun lunta ei ole juurikaan ker\u00e4\u00e4ntynyt maahan, on ollut kiintoisaa havainnoida metsien pohjakerroksen laatua. Kun sammalista on kiinnostunut, hakeutuu katse juuri niiden puoleen. Hiihtoretkien sijaan olen kierrellyt Jyv\u00e4skyl\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n metsi\u00e4 koiran kanssa k\u00e4vellen. Havainnointi on k\u00e4sitt\u00e4nyt paitsi katselemista niin my\u00f6s ker\u00e4ily\u00e4. Yleens\u00e4 olen aloitellut vasta toukokuussa, nyt ensimm\u00e4iset sammaln\u00e4ytteet tuli ker\u00e4tty\u00e4 jo tammikuussa. T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ytekoteloita on jo liki sata. Mukana ei suinkaan ole mit\u00e4\u00e4n hienouksia. Monesti aikaisemmin keruut ovatkin olleet erikoisuuksista ja tavallisista lajeista ei n\u00e4ytteit\u00e4 ole. Ehk\u00e4 t\u00e4llainen talviajan keruu on ollut hyv\u00e4kin asia. Tulevaisuuden tutkijat huomaavat my\u00f6s sen, ett\u00e4 talvella 2020 oli mahdollista ker\u00e4t\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4 tammikuussa. <\/em><\/span><\/p>\n

Havainnoinnin yhteydess\u00e4 olen vertaillut sammalten lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 talousmetsiss\u00e4 verrattuna luonnonmetsiin. Paljon puhutaan metsien ik\u00e4rakenteen muutoksesta, lasketaan hiilensidontaa ja puun kasvulukuja, mutta v\u00e4hemm\u00e4n puhutaan kuitenkin ehk\u00e4 t\u00e4rkeimm\u00e4st\u00e4 eli mets\u00e4n monimuotoisuudesta. Selke\u00e4 havainto koiraretkill\u00e4 on ollut se, ett\u00e4 talousmets\u00e4n sammallajit voi laskea l\u00e4hes yhden k\u00e4den sormin. Avohakkuun j\u00e4lkeinen maan muokkaus ja heinittyminen on tehokas tapa muuttaa pohjakerroksen kokoonpanoa. Yleens\u00e4 talousmets\u00e4 on kuiva, lahopuuton ja kasvustoltaan nuori mets\u00e4. Sammalista l\u00f6ytyy silloin ainoastaan muutamat mets\u00e4n yleisimmist\u00e4 sammalista, etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 sein\u00e4sammal<\/a> ja mets\u00e4nkerrossammal<\/a>. Kangaskynsisammal<\/a> ja –karhunsammal<\/a> ovat harvinaistuneet selv\u00e4sti, sulkasammal<\/a> ja liekosammalet<\/a> h\u00e4vinneet kokonaan. My\u00f6s kosteikkojen sammalet ovat v\u00e4hentyneet, korpikarhunsammal<\/a> ja rahkat<\/a> puuttuvat l\u00e4hes kokonaan maan muokkauksen seurauksena. <\/em><\/span><\/p>\n

Maassa kasvavat sammalet ovat k\u00e4rsineet enemm\u00e4n kuin kivipinnalla kasvavat. Niit\u00e4 on h\u00e4irinnyt korkeintaan puuston tuoman varjostuksen ja kosteuden puute. Kuitenkin niin karstasammal<\/a> kuin harmosammalkin<\/a> kasvavat edelleen talousmetsien kivill\u00e4, samoin kivitierasammal<\/a>. Kaikkein eniten ovat kuitenkin k\u00e4rsineet maksasammalet. Neh\u00e4n perinteisesti kasvavat kosteissa olosuhteissa toisten sammalten seassa. Nyt talousmetsist\u00e4 niit\u00e4 saa hakemalla hakea. Korkeintaan mets\u00e4npyk\u00e4sammal<\/a> on s\u00e4ilytt\u00e4nyt paikkansa kivien p\u00e4\u00e4ll\u00e4, usein kuitenkin kituvana ja kuivuneena. <\/em><\/span><\/p>\n

Lajim\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 selv\u00e4sti v\u00e4hent\u00e4v\u00e4n lahopuun puute. Talousmetsist\u00e4 lahopuuta ei l\u00f6ydy kuin yksitt\u00e4isin\u00e4 tuulenkaatoina. Niiden pinnan valtaa aikanaan korallisammalet<\/a> ja mahdollisesti kujasammal<\/a>, mutta varsinaiset lahopuun sammalet puuttuvat, joita sent\u00e4\u00e4n luonnonmetsist\u00e4 viel\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Talousmetsien siivoaminen ”roskapuustosta” v\u00e4hent\u00e4\u00e4 edelleen lajistoa. Epifyyttisammalet puuttuvat l\u00e4hes kokonaan, kun haavat kaadetaan. Luonnonmets\u00e4n hiippasammalet<\/a> puuttuvat samoin suikerosammalet<\/a>. N\u00e4iden korvikkeena on sein\u00e4sammal tai sitten ei mit\u00e4\u00e4n. <\/em><\/span><\/p>\n

Yhteenvetona n\u00e4ille koiralenkeille voisin sanoa, ett\u00e4 monimuotoisuutta sammalten osalta talousmets\u00e4ss\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 \u00a0ole. Ne ovat puuston puolesta monotoonisia ja n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4 my\u00f6s pohjakerroksen puolesta. Ei ole yht\u00e4\u00e4n ihme, ett\u00e4 sammalet yhdess\u00e4 lintujen kanssa pit\u00e4v\u00e4t k\u00e4rkipaikkaa uhanalaistilastojen k\u00e4rjess\u00e4.’<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Kuva on Takkulan lehdosta Luopioisista. Sammallajisto on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4mm\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n runsas.<\/p><\/div>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’T\u00e4llaisena talvena, kun lunta ei ole juurikaan ker\u00e4\u00e4ntynyt maahan, on ollut kiintoisaa havainnoida metsien pohjakerroksen laatua. Kun sammalista on kiinnostunut, hakeutuu katse juuri niiden puoleen. Hiihtoretkien sijaan olen kierrellyt Jyv\u00e4skyl\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n metsi\u00e4 koiran kanssa k\u00e4vellen. Havainnointi on k\u00e4sitt\u00e4nyt paitsi katselemista … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[8,11],"tags":[800,165,591],"class_list":["post-6397","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","category-yleista","tag-lajisto","tag-metsanhoito","tag-monimuotoisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6397","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6397"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6397\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6402,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6397\/revisions\/6402"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6397"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6397"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6397"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}