{"id":6453,"date":"2020-06-21T10:13:59","date_gmt":"2020-06-21T08:13:59","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6453"},"modified":"2020-06-21T10:13:59","modified_gmt":"2020-06-21T08:13:59","slug":"jarvi-kukkii","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6453","title":{"rendered":"J\u00e4rvi kukkii"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Kun liikutaan vesill\u00e4, kiinnittyy huomio v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s vesikasveihin. Suuri osa n\u00e4ist\u00e4, kuten lumpeet ja ulpukat, ovat vauhdissa vasta keskikes\u00e4ll\u00e4, mutta on muutamia, jotka kukkivat jo n\u00e4in kes\u00e4kuussa. Yksi t\u00e4llainen on vesileinikki eli j\u00e4rvis\u00e4tkin<\/a>. T\u00e4m\u00e4 kasvi on t\u00e4n\u00e4 alkukes\u00e4n\u00e4 ollut todella runsas t\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4.<\/p>\n

Vesileinikki on nimens\u00e4 mukaan vedess\u00e4 kasvava leinikkikasvi. Sen kukat poikkeavat muista leinikeist\u00e4 siin\u00e4, ett\u00e4 ne ovat valkoisia. Toinen erottava tuntomerkki on kasvutapa. Vesileinikin varsi on veltto ja ohut. Sen avulla kasvi nostaa kukkansa veden pinnan yl\u00e4puolelle jopa parin metrin syvyydest\u00e4. Samalla osa lehdist\u00e4 muuttuu kelluslehdiksi kannattelemaan kukkia veden pinnan yl\u00e4puolella. Uposlehdet ovat aivan eri n\u00e4k\u00f6iset muistuttaen tillin lehti\u00e4. Kelluslehdiss\u00e4 on jonkin verran leinikkikasvien lehtien ulkon\u00e4k\u00f6\u00e4.<\/p>\n

Vesileinikki on yleinen sis\u00e4maan vesiss\u00e4. Sen sukulaisia el\u00e4\u00e4 harvinaisena meress\u00e4 ja puroissa. Kasvi on kasvutavoiltaan kuitenkin jonkin verran oikukas. Kun olen kartoittanut Luopioisten kasveja, niin vesileinikki\u00e4 l\u00f6ytyi j\u00e4rvist\u00e4 runsaasti joskus 80- ja 90-luvuilla, mutta sen j\u00e4lkeen se katosi l\u00e4hes kokonaan vesist\u00f6ist\u00e4. Joinakin vuosina en tavannut sit\u00e4 lainkaan tai vain pieni\u00e4 upoksissa olevia versoja tarttui haraan. Niinp\u00e4 onkin aikamoinen yll\u00e4tys, ett\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 nousi suojaisiin lahtiin aivan tolkuttomina massoina. Sit\u00e4 on esiintynyt niin runsaasti, ett\u00e4 se on l\u00e4hes est\u00e4nyt uimisen ja soutelun alueella.\u00a0<\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>Vesileinikki tarvitsee puhtaan veden viihty\u00e4kseen. Likaantuneessa vedess\u00e4 se j\u00e4\u00e4 v\u00e4hiseksi ja kituu. Niinp\u00e4 voidaan todeta, ett\u00e4 j\u00e4rvet t\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 ovat s\u00e4ilytt\u00e4neet puhtaan maineensa. Mutta miksi se juuri t\u00e4n\u00e4 kev\u00e4\u00e4n\u00e4 r\u00f6yh\u00e4hti kasvuun? Tutkimusta siit\u00e4 ei ole, joten kaikki on vain arvailua ja p\u00e4\u00e4ttely\u00e4. Todenn\u00e4k\u00f6isen\u00e4 syyn\u00e4 ovat s\u00e4ihin liittyv\u00e4t tekij\u00e4t. Ehk\u00e4 kasvi on tarvinnut muutaman tosi l\u00e4mpim\u00e4n kes\u00e4n toipuakseen taantumasta ja sellaisia on nyt ollut useita per\u00e4kk\u00e4in. Toinen syy voisi olla viime talven heikko j\u00e4\u00e4tilanne. Kasvin versoja l\u00f6ytyi heti j\u00e4\u00e4n l\u00e4hd\u00f6n j\u00e4lkeen kalanpyydyksist\u00e4 ja nyt kes\u00e4kuun puolella kasvi nousi pintaan ja vesist\u00f6 kukkii valtoimenaan leinikki\u00e4. Leuto talvi on todenn\u00e4k\u00f6isesti suosinut sen kasvua.<\/p>\n

Kes\u00e4m\u00f6kkil\u00e4isten kannalta hankaluutena on se, miten leinikin kasvua voisi rajoittaa. Se on yleinen eik\u00e4 sen poistaminen ole rikos. Uhanalaiseksikaan sit\u00e4 ei ole luokiteltu. Jos koko j\u00e4rvi on sen peitossa tai m\u00f6kkilahti, niin onhan se aikaa p\u00e4\u00e4lle hankala tapaus. Voin kuvitella, kuinka vaikeaa soutaminen on sellaisen kasvuston keskell\u00e4, uimisesta puhumattakaan. Omin p\u00e4in ei laajoja kasvustoja saa menn\u00e4 raivaamaan. Vesialueiden kasvillisuuden niitt\u00e4miseen tarvitaan nyky\u00e4\u00e4n ELY-keskuksen lupa. Omasta rannasta toki kasvustoja voi niitt\u00e4\u00e4, mutta koko j\u00e4rven tai sen laajemman lahden niitt\u00e4minen ei ole mahdollista ilman lupaa. Vesilinnut sy\u00f6v\u00e4t halukkaasti leinikkikasvustoja. Erityist\u00e4 herkkua se on kuulemma ankoille. Ne kuitenkin taitavat olla aika harvinaisia kotiel\u00e4imi\u00e4. Niinp\u00e4 niitto lienee ainoa mahdollisuus ja sen j\u00e4lkeen irronneen kasvuston haravointi ja kompostointi.<\/p>\n

Vesileinikki voisi olla t\u00e4n\u00e4 vuonna juhannuskukkamme. Kokkoa poltettaessa sit\u00e4 voi ihailla rannalta ja juhlien j\u00e4lkeen vasta mietti\u00e4, mit\u00e4 sille pit\u00e4isi tehd\u00e4. Hyv\u00e4\u00e4 juhannusta kaikille!<\/p>\n

\"\"<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kun liikutaan vesill\u00e4, kiinnittyy huomio v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s vesikasveihin. Suuri osa n\u00e4ist\u00e4, kuten lumpeet ja ulpukat, ovat vauhdissa vasta keskikes\u00e4ll\u00e4, mutta on muutamia, jotka kukkivat jo n\u00e4in kes\u00e4kuussa. Yksi t\u00e4llainen on vesileinikki eli j\u00e4rvis\u00e4tkin. T\u00e4m\u00e4 kasvi on t\u00e4n\u00e4 alkukes\u00e4n\u00e4 ollut todella … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":29,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[849,410,848],"class_list":["post-6453","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-invaasio","tag-vesikasvi","tag-vesisto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6453","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6453"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6453\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6458,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6453\/revisions\/6458"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6453"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6453"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6453"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}