{"id":6543,"date":"2020-10-11T11:00:17","date_gmt":"2020-10-11T08:00:17","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6543"},"modified":"2020-10-11T11:00:17","modified_gmt":"2020-10-11T08:00:17","slug":"margarita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6543","title":{"rendered":"Margarita"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/margarita.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"alignleft size-full wp-image-6544\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2020\/10\/margarita.jpg\" alt=\"\" width=\"201\" height=\"280\" \/><\/a>&#8217;<strong>Anni Kyt\u00f6m\u00e4ki<\/strong> on kirjoittanut kolme kirjaa ja jokainen on tehnyt ainakin minuun suuren vaikutuksen. Ehk\u00e4 syyn\u00e4 on luonto, jota h\u00e4n kuvaa pikkutarkasti ja oikein. H\u00e4n on toiselta ammatiltaan luontokartoittaja ja tuntee lajit joihin luonnossa t\u00f6rm\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n osaa kertoa niist\u00e4 uskottavasti. H\u00e4n on my\u00f6s hieroja, joten t\u00e4m\u00e4n kirjan alkupuolen kuvaus kylpyl\u00e4n el\u00e4m\u00e4st\u00e4 tuntuu uskottavalta. Margarita on uskomaton ilotulitus el\u00e4m\u00e4st\u00e4, kuolemasta ja luonnosta, mutta my\u00f6s selviytymisest\u00e4. Kannattaa tutustua.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Jokihelmisimpukka (<i>Margaritifera margaritifera)<\/i> eli kansanomaiseti raakku on eritt\u00e4in uhanalainen nilvi\u00e4inen, joka el\u00e4\u00e4 puhtaiden jokien pohjahiekalla suurina yhdystkuntina tai eli. Nyky\u00e4\u00e4n sen elinpaikat ovat tuhoutuneet laajalti ja sit\u00e4 yritet\u00e4\u00e4n monin konstein pelastaa.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4n kirjan yksi p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on jokihelmisimpukka. Sen el\u00e4m\u00e4\u00e4 verrataan kirjan muihin p\u00e4\u00e4henkil\u00f6ihin. Sen kuori, sen sulkeutuneisuus, sen helmen tuoma kipu, sen taistelu el\u00e4m\u00e4st\u00e4 toistuvat symbolisesti ihmisen el\u00e4m\u00e4ss\u00e4. Kirjan p\u00e4\u00e4henkil\u00f6 on Senni Sarakorpi. H\u00e4n menett\u00e4\u00e4 is\u00e4ns\u00e4 sodassa, lapsensa polioon, el\u00e4m\u00e4nhalunsa ihmissuhteisiin. H\u00e4n el\u00e4\u00e4 kuin raakku, mutta h\u00e4n kuitenkin ponnistelee pinnalle, ehk\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4 my\u00f6s el\u00e4m\u00e4lleen tarkoituksen ja kivuilleen ratkaisun.<\/p>\n<p>Senni on kylpyl\u00e4n hieroja 50-luvun alussa. H\u00e4n hoitaa asiakkaita niin fyysisesti kuin henkisestikin. Aaro on kylpyl\u00e4vieras, mutta lapsi ei ole Aaron. Mets\u00e4ss\u00e4 asui sodan runtelema mies, salaper\u00e4inen, outo ja kuollut. Kun mets\u00e4 hakataan, h\u00e4net l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n. Mikko on pudonnut jyrk\u00e4nteelt\u00e4 ja taittanut selk\u00e4ns\u00e4.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p>Kylpyl\u00e4 lakkautetaan ja Senni hakeutuu koulutukseen Helsinkiin. H\u00e4nest\u00e4 tulee sodissa k\u00e4rsineiden fyysinen auttaja. Aluksi h\u00e4n kuitenkin joutuu hoitamaan polioon sairastuneita nuoria. Sairaalassa el\u00e4m\u00e4 on yht\u00e4 tuskaa niin oman itsen kuin potilaidenkin kannalta. Senni auttaa, mutta ei tule itse autetuksi. H\u00e4n k\u00e4pertyy kuoreensa kuin raakku ja kaipaa vapauteen.<\/p>\n<p>Kirjan juonen polut p\u00e4\u00e4tyv\u00e4t yhteen v\u00e4hitellen, el\u00e4m\u00e4 yritt\u00e4\u00e4 purkautua kuorestaan. Ihmiskohtalot hakevat toisiaan ja l\u00f6yt\u00e4v\u00e4t. Ristiriidat kuitenkin j\u00e4\u00e4v\u00e4t niin raakun kohtalosta kuin metsien tuhostakin. Kuinka yksil\u00f6 voisi niihin vaikuttaa. Senni kantaa viimeiset raakut uuteen jokeen. Selviyty\u00e4kseen.<\/p>\n<p>J\u00e4lleen upeasti kirjoitettu kirja. Se hengitt\u00e4\u00e4 luontoa joka rivill\u00e4\u00e4n. Sen preesenssiss\u00e4 tapahtuva kerronta vie lukijan milloin mets\u00e4\u00e4n milloin Helsingin puistoihin, sairaalaan, sotaan, raakkujoelle. Tuntuu kuin itsekin olisi siell\u00e4. Kaunis kieli vaatii rauhallista lukemista enk\u00e4 voi kuvitellakaan, ett\u00e4 kuuntelisin kirjan toisen lukemana, siin\u00e4 ei voi hengitt\u00e4\u00e4 mukana, pys\u00e4hty\u00e4 ja ajatella.<span class=\"Apple-converted-space\">\u00a0<\/span><\/p>\n<p>Kirjaa olisi tietenkin voinut lyhent\u00e4\u00e4, pyyhki\u00e4 pois turhan tuntuista kuvausta tai havaintoja, mutta&#8230; Sitten se ei olisi t\u00e4m\u00e4 kirja, vaan aivan tavallinen sodan j\u00e4lkeisen ajan kuvaus niist\u00e4 vaikeuksista, joita ihmisill\u00e4 silloin oli. Nyt se on itsellinen tarina nuoren el\u00e4m\u00e4st\u00e4, ajatuksista, peloista ja tuskasta, mutta my\u00f6s onnen hetkist\u00e4 ja ihmissuhteista. Vaikka kirjassa tuntuu tuska ja kuolema konkreettisesti, niin el\u00e4m\u00e4 on se, joka vie kerrontaa eteenp\u00e4in. El\u00e4m\u00e4 jatkuu, vaikka mets\u00e4 kaatuu, vaikka raakkujoki tuhotaan, vaikka polio-virus jyll\u00e4\u00e4 kuin korona t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Vuosirengas toisensa j\u00e4lkeen syntyy raakun kuoreen ja ihmisen mieleen. Helmi kasvaa kivun my\u00f6t\u00e4, mutta siit\u00e4kin voi luopua. Kirja on t\u00e4ynn\u00e4 symboliikkaa ja kielikuvia.<\/p>\n<p>Toki t\u00e4ytyy my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 v\u00e4hempikin olisi riitt\u00e4nyt, mutta kokonaisuushan se ratkaisee ja kun on p\u00e4\u00e4ssyt kirjan loppuun, voi paitsi huoata helpotuksesta urakan j\u00e4lkeen, niin my\u00f6s el\u00e4\u00e4 sen tuomassa maailmassa uudestaan ja taas uudestaan.<\/p>\n<p><em>Kyt\u00f6m\u00e4ki, Anni: Margarita. Gummerus, 2020. 582 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Anni Kyt\u00f6m\u00e4ki on kirjoittanut kolme kirjaa ja jokainen on tehnyt ainakin minuun suuren vaikutuksen. Ehk\u00e4 syyn\u00e4 on luonto, jota h\u00e4n kuvaa pikkutarkasti ja oikein. H\u00e4n on toiselta ammatiltaan luontokartoittaja ja tuntee lajit joihin luonnossa t\u00f6rm\u00e4\u00e4. Lis\u00e4ksi h\u00e4n osaa kertoa niist\u00e4 &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6543\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":11,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[765,452,857],"class_list":["post-6543","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-elama","tag-luonto","tag-virus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6543","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6543"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6543\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6546,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6543\/revisions\/6546"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6543"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6543"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6543"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}