{"id":6598,"date":"2021-01-26T18:04:50","date_gmt":"2021-01-26T15:04:50","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6598"},"modified":"2021-01-26T18:16:16","modified_gmt":"2021-01-26T15:16:16","slug":"yksi-elama-yksi-planeetta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6598","title":{"rendered":"Yksi el\u00e4m\u00e4, yksi planeetta"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>’Nyt esittelyss\u00e4 on paljon huomiota saanut kirja. 94-vuotias dokumenttitoimittajien grand old man on kirjoittanut testamenttinsa eli tarinan siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen elinaikanaan on tapahtunut luonnossa. Kirja liittyy dokumenttiin, jota en ole viel\u00e4 n\u00e4hnyt. Vaikka faktantarkastajat ovatkin osin kritisoineet kirjaa, niin se kannattaa kuitenkin lukea. Paraikaa lehdiss\u00e4 (esim. Hesari 26.1.) on ollut parikin artikkelia siit\u00e4, kuinka tiedemiehet v\u00e4h\u00e4ttelev\u00e4t maapallon tilaa. Tutkimukset ja huomiot on otettava tosissaan. T\u00e4ss\u00e4 muutama huomio kirjasta.’<\/em><\/span><\/p>\n

Suuren luontodokumentaristin testamentti. Sain kirjan luettavakseni jouluna ja luin sen saman tien. Atteborough on elinaikanaan tehnyt valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n matkoja eri puolille maapalloa ja koonnut havaintoja ymp\u00e4rist\u00f6n tilasta niin filmille kuin my\u00f6s teoksiinsa.<\/p>\n

Nyt tulevaisuus on vaakalaudalla. H\u00e4n aloittaa teoksen todistajalausunnolla, jossa h\u00e4n kertoo oman el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana tapahtuneista muutoksista. 30-luvulla asukkaita oli reilut kaksi miljardia ja koskematronta luontoa liki 70%. Nyt luvut ovat aivan muuta: 7,8 miljardia ja 35 %. My\u00f6s hiilipitoisuus ilmakeh\u00e4ss\u00e4 on kasvanut dramaattisesti 280:st\u00e4 415 miljoonasosaan, el\u00e4mme voimakkaan ilmastonmuutoksen aikaa. Surullisena h\u00e4n toteaa, kuinka erilainen planeettamme tila on nyt kuin ennen. Ker\u00e4\u00e4mme merist\u00e4 vuosittain yli 80 miljoonaa tonnia ravintoa ja kalakannat ovat huvenneet uhanalaisiksi. Olemme menett\u00e4neet puolet matalikkojen koralleista. Asutus on tuhonnut yli 30 % rannikoiden luonnotilaisista mangrove- ja hein\u00e4niittykasvustoista. Muovia l\u00f6ytyy kaikkialta, jokien virtaus on keskeytetty, k\u00e4yt\u00e4mme vesist\u00f6j\u00e4 kaatopaikkoina, kuivatamme kosteikkoja, h\u00e4vit\u00e4mme metsi\u00e4 etenkin sademetsi\u00e4, eli\u00f6iden m\u00e4\u00e4r\u00e4 hupenee huolestuttavasti niin lajillisesti kuin yksil\u00f6m\u00e4\u00e4r\u00e4isestikin. Hy\u00f6nteisten m\u00e4\u00e4r\u00e4 on pudonnut nelj\u00e4nneksell\u00e4 30 vuodessa, massasta on kadonnut paikoin jopa 75 %. Puolet maapallon hedelm\u00e4llisest\u00e4 maapinta-alasta on maatalouden k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 ja samalla maa k\u00f6yhtyy niin lannoitteiden kuin jatkuvan muokkauksenkin vaikutuksesta. Tulvat viev\u00e4t ravinteisen maan vesit\u00f6ihin, jotka rehev\u00f6ityv\u00e4t. Ravinnon tuottaminen vaatii yh\u00e4 enemm\u00e4n maapinta-alaa ja energiaa. Sy\u00f6mme 50 miljardia kanaa vuodessa ja 70 % lintuyksil\u00f6ist\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n kesyj\u00e4, kasvatettuja ja 60 % el\u00e4imist\u00e4 on tuotantoel\u00e4imi\u00e4. Samalla luonnonvaraisten el\u00e4imien populaatiot ovat pienentyneet alle puoleen etisest\u00e4\u00e4n. Olemme vaihtaneet villin luonnon kesyyn luontoon.<\/p>\n

Toinen osa k\u00e4sittelee kysymyst\u00e4 mit\u00e4 on edess\u00e4, jos jatkamme entiseen malliin. Onko maailmaa olemassa en\u00e4\u00e4 seuraavan 90 vuoden kuluttua, koska jo nyt maailma on romahtamassa. Katastrofi olisi suurempi kuin mit\u00e4 olemme miss\u00e4\u00e4n vaiheessa t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 kokeneet. Jos siit\u00e4 selvit\u00e4\u00e4n, asettuu el\u00e4m\u00e4 huomattavasti k\u00f6yhemm\u00e4lle tasolle kuin nykyinen. Valtaosa ymp\u00e4rist\u00f6ntutkijoista ennustaa, ett\u00e4 tuho on v\u00e4lit\u00f6n seuraus nykyisest\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaadusta.<\/p>\n

Kolmas osa kirjasta k\u00e4sittelee visiota tulevaisuudesta, jos toimimme vastuullisesti ja nopeasti. H\u00e4nen reseptins\u00e4 on villiinnytys eli meid\u00e4n on palautettava villi luonto maapallolle. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa esim. merien laajaa suojelemista, jotta kalakannat p\u00e4\u00e4sisiv\u00e4t palautumaan. Kun ne saadaan suojelualueilla kasvuun, ne levi\u00e4v\u00e4t alueen ulkopuolelle ja sen j\u00e4lkeen kalastus voi taas hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 suojelualueiden ulkopuolisia kantoja. Samalla tavalla osa metsist\u00e4 tulee saattaa takaisin luonnontilaan, samoin pelloista, soista ja niityist\u00e4. H\u00e4n puhuu donitsimallista, jossa on kaksi tasoa ekologinen katto ja yhteiskunnallinen perusta. N\u00e4iden v\u00e4liss\u00e4 on kest\u00e4v\u00e4 taso maapallon selvit\u00e4. Kattoa ei saa ylitt\u00e4\u00e4, mutta yhteiskunnallisesti on turvattava kohtuulliset elinolosuhteet kaikille ihmisille. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa nykyisen eliitin luopumista tuhlailevasta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n ja nykyisen kehitysmaav\u00e4est\u00f6n nostamista elintasossa l\u00e4hemm\u00e4ksi nykyist\u00e4 keskitasoa. Valitettavasti nykyihmiskunnalla ei ole pienint\u00e4k\u00e4\u00e4n aikomusta saavuttaa t\u00e4m\u00e4nkaltaista tasaista vaihetta. T\u00e4m\u00e4 ns. tasannevaihe vaatii luopumista jatkuvan kasvun periaatteesta, siirtymist\u00e4 puhtaaseen energiaan ja villiinnytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Kaikki ovat valtavia mullistuksia nykyiseen el\u00e4m\u00e4\u00e4mme. T\u00e4m\u00e4 tarkoittaa k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 sit\u00e4, ett\u00e4 ihmisen olisi otettava oppia virheist\u00e4\u00e4n ja oltava nimens\u00e4 mukainen, viisas ihminen. Me t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 el\u00e4v\u00e4t olemme vastuussa t\u00e4st\u00e4. Meill\u00e4 on tarvittavat elementit apunamme t\u00e4ss\u00e4 ty\u00f6ss\u00e4, samoin kyky toimia ja kuvitella mihin p\u00e4\u00e4dymme. Viel\u00e4 on aikaa hyvitt\u00e4\u00e4 tekomme ja muuttaa kehityksen suuntaa el\u00e4\u00e4ksemme sopusoinnussa luonnon kanssa, vain tahto puuttuu. N\u00e4in h\u00e4n lopettaa testamenttinsa.<\/p>\n

Maailmanlopun ennustajia ja varoittajia on esiintynyt maailman sivu ja aina ne t\u00e4h\u00e4n asti on saatu vaiennettua ja vahingot jollakin tasolla korjattua. Otsoonikato saatiin kuriin lopettamalla vahingollisten aineiden p\u00e4\u00e4sy ilmakeh\u00e4\u00e4n, happosateet v\u00e4heniv\u00e4t ja mets\u00e4t toipuivat, kun savukaasut puhdistettiin ja luovuttiin kaikkein saatuttavimmista aineista. Meill\u00e4 soita ennallistetaan sen suunnattoman h\u00e4vityksen j\u00e4lkeen, jonka ne kokivat sodan j\u00e4lkeen. Samoin ilman laatu on parantunut, kun on siirrytty puhtaampaan energiaan, kivihiilest\u00e4 luovutaan, turpeenpoltto v\u00e4henee koko ajan jne. My\u00f6s maamme on panostanut puhtaanpaan maatalouteen, liikennep\u00e4\u00e4st\u00f6jen kuriin saattamiseen ja metsien laajempaan suojeluun. Mit\u00e4 sitten halutaan muuta? Tietenkin t\u00e4ss\u00e4 on vain yhden maan toimenpiteit\u00e4 ja nyt vaaditaan globaaleja toimia. Lis\u00e4ksi olemme el\u00e4neet yli maapallon varojen jo kauan. T\u00e4ll\u00e4kin hetkell\u00e4 vuositason kulutusraja tulee vastaan jo hein\u00e4kuussa eli kulutukseemme tarvittaisiin liki kaksi maapalloa. Suomalaisilla paljon aikaisemmin.<\/p>\n

Varmaan Attenboroughin ajatukset ovat oikeansuuntaiset ja jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin tasapainoiseen tilaan, ne tulisi kirjaimellisesti toteuttaa. Luvut joita h\u00e4n kirjassaan tuo juki eiv\u00e4t ole uusia, h\u00e4n on ne vain koonnut yhteen ja todennut sen katastrofaalisen muutoksen, mik\u00e4 h\u00e4nen elinaikanaan on tapahtunut. T\u00e4t\u00e4 tuskin kukaan pystyy kielt\u00e4m\u00e4\u00e4n ellei syyt\u00e4 tutkijoita valehtelusta tai huonosta tutkimuksesta.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kuitenkin on vaikea olla opitimisti, kun n\u00e4kee miten t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 asioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n ja mill\u00e4 mittakaavalla. Lehdess\u00e4 julkaistiin vuoden aluksi muutokset, jotka maassamme vaikuttavat ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n vuonna 2021. Ne olivat marginaalisia, ymp\u00e4rist\u00f6 n\u00e4ytti j\u00e4\u00e4neen autojen romutuspalkkion varaan ja kuitenkin meill\u00e4 pit\u00e4isi olla hyvinkin ymp\u00e4rist\u00f6tietoinen hallitus ja\u00a0 joka on lupautunut saamaan maamme tasapainoon vuoteen 2030 menness\u00e4. Aikaa on v\u00e4h\u00e4n ja teht\u00e4v\u00e4\u00e4 paljon. N\u00e4in se ei toteudu. Onko niin, ett\u00e4 me toimimme vasta kun on pakko? Silloiin se on kuitenkin liian my\u00f6h\u00e4ist\u00e4, sill\u00e4 muutos takaisinp\u00e4in on hitaampaa kuin toiseen suuntaan. Vastustus tulee silloin olemaan rajua, mielenosoitukset laajoja ja v\u00e4kivallaltakaan emme tule v\u00e4lttym\u00e4\u00e4n. Siksi v\u00e4hitt\u00e4inenkin liike oikeaan suuntaan on tarpeen. Meill\u00e4 vaan ei taida olla siihen en\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n

Hyv\u00e4 ja hyvin tehty kirja ei saisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 unholaan. Se pit\u00e4isi saada laajoille piireille luettavaksi ja sen ajatukset toteutettavaksi, vaikka se kirpaiseekin, vaikka se tuntuukin mahdottomalta.<\/p>\n

Atteborough, David: Yksi el\u00e4m\u00e4, yksi planeetta. WSOY, 2020, suom. Ilkka Rekiaro. 286 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Nyt esittelyss\u00e4 on paljon huomiota saanut kirja. 94-vuotias dokumenttitoimittajien grand old man on kirjoittanut testamenttinsa eli tarinan siit\u00e4, mit\u00e4 h\u00e4nen elinaikanaan on tapahtunut luonnossa. Kirja liittyy dokumenttiin, jota en ole viel\u00e4 n\u00e4hnyt. Vaikka faktantarkastajat ovatkin osin kritisoineet kirjaa, niin se … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":15,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[580,452,787],"class_list":["post-6598","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-ilmastonmuutos","tag-luonto","tag-tulevaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6598","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6598"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6598\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6604,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6598\/revisions\/6604"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6598"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6598"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6598"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}