{"id":6606,"date":"2021-02-11T13:54:17","date_gmt":"2021-02-11T10:54:17","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6606"},"modified":"2021-02-11T13:56:20","modified_gmt":"2021-02-11T10:56:20","slug":"elioiden-levinneiyys","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6606","title":{"rendered":"Eli\u00f6iden levinneisyydest\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"\"<\/a>

Talven ilopilleri \u2013 viiksitimali Jyv\u00e4sj\u00e4rven ruovikossa<\/span><\/em><\/p><\/div>\n

’Monen eli\u00f6ryhm\u00e4n kohdalla on havaittu, ett\u00e4 lajien yksil\u00f6m\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja samalla levinneisyysalueissa on tapahtunut vuosian saatossa suuriakin muutoksia. Uusia lajeja levi\u00e4\u00e4 maahamme ja valitettavasti toiset k\u00e4yv\u00e4t harvinaisiksi, uhanalaisiksi jopa h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. Ilmi\u00f6 on havaittu linnuissa, hy\u00f6nteisiss\u00e4, kasveissa, nis\u00e4kk\u00e4iss\u00e4kin. Pitk\u00e4lti asiaa on selitetty ilmaston muuttumisella. Toisaalta t\u00e4t\u00e4 on tapahtunut ennenkin historian kuluessa.<\/em><\/span><\/p>\n

Olen kirjannut vuosittain muistiin havaitsemiani lintulajeja. En ole pyrkinyt bongaamaan enk\u00e4 etsim\u00e4\u00e4n t\u00e4ysp\u00e4iv\u00e4isesti uusia lajeja, mutta koiran kanssa kierrelless\u00e4 n\u00e4kee niit\u00e4 tuttuja lintuja, jotka elelev\u00e4t l\u00e4hiet\u00e4isyydell\u00e4 asuinpaikastani. T\u00e4m\u00e4n vuosituhannen korkein luku helmikuun alkuun menness\u00e4 on 37 lajia ja pienin 14 lajia. Viime vuosi oli hyvin poikkeuksellinen, kun talvea ei tullut ja l\u00e4mp\u00f6tila oli pitk\u00e4\u00e4n nollan tienoilla. Maa oli paljas t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Keski-Suomessakin. Kes\u00e4lintuja oli j\u00e4\u00e4nyt talvehtimaan, mutta kokonaisluku 34 lajia j\u00e4i silti enn\u00e4tysvuodesta. Nyt taitaa olla oikea vanhan ajan talvi pakkasineen ja paksuine lumikinoksineen. Lajim\u00e4\u00e4r\u00e4 helmikuun alussa oli 26, aika l\u00e4hell\u00e4 keskiarvoa.<\/em><\/span><\/p>\n

Lajim\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4 esiintyy siis vaihtelua. Suurempi ero on kuitenkin yksil\u00f6m\u00e4\u00e4riss\u00e4. Juuri pidetyn vuoden suurimman lintutapahtuman Pihabongauksen yhteenvetojen mukaan (BirdLife) tavallisten lajien yksil\u00f6m\u00e4\u00e4riss\u00e4 on vuodesta 2006 saakka tapahtunut selv\u00e4\u00e4 laskua, vaikka lajim\u00e4\u00e4r\u00e4t ovatkin pysyneet vakaina. Yleinen trendi tilastoista katsottuna on siis ollut laskeva. Paljon on puhuttu mets\u00e4n tiaisten v\u00e4henemisest\u00e4 ja se n\u00e4kyy my\u00f6s tilastossa. Pihapiirin tiaiset ovat kuitenkin s\u00e4ilytt\u00e4neet asemansa, vaikka viime vuoteen verrattuna niidenkin osalta on tullut laskua. Alla muutama esimerkkej\u00e4 lis\u00e4\u00e4ntyneist\u00e4 ja v\u00e4hentyneist\u00e4 lajeista:<\/em><\/span>
\n+<\/em><\/span>
\nkorppi, naakka, harmaap\u00e4\u00e4tikka, puukiipij\u00e4, pyrst\u00f6tiainen, tikli, merikotka, valkoselk\u00e4tikka, pikkuvarpunen, p\u00e4hkin\u00e4nakkeli<\/em><\/span>
\n–<\/em><\/span>
\nharakka, viherpeippo, keltasirkku, h\u00f6m\u00f6tiainen, varpunen, varis, urpiainen, t\u00f6yht\u00f6tiainen, vihervarpunen, teeri, palok\u00e4rki, pikkutikka, hippi\u00e4inen<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"<\/a>

Urpiaiset viihtyv\u00e4t talvent\u00f6rr\u00f6tt\u00e4jiss\u00e4<\/em><\/span><\/p><\/div>\n

Ilahduttavaa on huomata, ett\u00e4 merikotka ja valkoselk\u00e4tikka ovat parantaneet asemiaan. Tosin ne l\u00e4htiv\u00e4t l\u00e4hes sukupuuton partaalta ja pienikin lis\u00e4\u00e4ntyminen n\u00e4kyy siksi tilastossa. Surullista on monen ennen yleisen linnun alam\u00e4ki. Kun t\u00e4n\u00e4 talvena olen kierrellyt metsiss\u00e4, niin hiljaisuus on ollut selv\u00e4sti havaittava ilmi\u00f6. Tiaisparvia ei juurikaan ole. Lintulaudoilla ei ole n\u00e4kynyt tungosta. Eniten n\u00e4kyy varislintuja ja ruokintapaikoilla sorsia. Ero viime talveen on suuri. Mist\u00e4 t\u00e4m\u00e4 kertoo? Onko syyn\u00e4 kausivaihtelu, ilmaston muuttuminen, taudit, viholliset, uudet voimakkaat lajit vai kaikki n\u00e4m\u00e4 yhdess\u00e4?<\/em><\/span><\/p>\n

Yhten\u00e4 selke\u00e4n\u00e4 piirteen\u00e4 on my\u00f6s lajien levi\u00e4minen kohti pohjoista. Kettu valtaa naalin elinpiiri\u00e4. Kasveissa pohjoisen kasvit vet\u00e4ytyv\u00e4t kohti J\u00e4\u00e4merta etel\u00e4n kasvien vy\u00f6ryess\u00e4 niiden kasvupaikoille. Virosta ja Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 tulee uusia lajeja niin hy\u00f6nteisiss\u00e4 kuin nis\u00e4kk\u00e4iss\u00e4kin. Luonnon valinta toteutuu, kun voimakkaampi laji valtaa heikomman elinalueen. Jos t\u00e4m\u00e4 johtuu ihmistoiminnasta, niin alkuper\u00e4isempi lajisto muuttuu uhanalaiseksi. T\u00e4m\u00e4 on n\u00e4kynyt my\u00f6s tehdess\u00e4ni Luopioisten kasvistoa. P\u00e4ivitin juuri sammalten osion levinneisyyskartat ja sain l\u00e4tki\u00e4 pieteit\u00e4 oikein urakalla monen sellaisen lajin kohdalle, jota aikaisemmin olen pit\u00e4nyt harvinaisena. Onko se sitten ollut harvinainen ja nyt yleistynyt, vai enk\u00f6 ole sit\u00e4 aikaisemmin vain huomannut?’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’Monen eli\u00f6ryhm\u00e4n kohdalla on havaittu, ett\u00e4 lajien yksil\u00f6m\u00e4\u00e4riss\u00e4 ja samalla levinneisyysalueissa on tapahtunut vuosian saatossa suuriakin muutoksia. Uusia lajeja levi\u00e4\u00e4 maahamme ja valitettavasti toiset k\u00e4yv\u00e4t harvinaisiksi, uhanalaisiksi jopa h\u00e4vi\u00e4v\u00e4t. Ilmi\u00f6 on havaittu linnuissa, hy\u00f6nteisiss\u00e4, kasveissa, nis\u00e4kk\u00e4iss\u00e4kin. Pitk\u00e4lti asiaa on selitetty … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[631],"tags":[580,860,470],"class_list":["post-6606","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ymparisto","tag-ilmastonmuutos","tag-laskenta","tag-talvehtiminen"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6606","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6606"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6606\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6612,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6606\/revisions\/6612"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6606"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6606"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6606"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}