{"id":6629,"date":"2021-04-06T12:27:56","date_gmt":"2021-04-06T09:27:56","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6629"},"modified":"2021-04-06T12:27:56","modified_gmt":"2021-04-06T09:27:56","slug":"alueellinen-uhanalaisuus","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6629","title":{"rendered":"Alueellinen uhanalaisuus"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em>&#8217;Lajien Punaisia kirjoja on tehty parikymment\u00e4 vuotta. Niiss\u00e4 luetellaan jonkin m\u00e4\u00e4ritellyn alueen lajisto, joka on joutunut vaaraan ihmistoiminnan seurauksena. Puhutaan uhanalaisista lajeista. Lajit ovat uhanalaisuuden suuruuden mukaan jaettu vaarantuneisiin (VU), eritt\u00e4in uhanalaisiin (EN) ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisiin (CR) lajeihin. Lis\u00e4ksi luetellaan lajit, joita on syyt\u00e4 pit\u00e4\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 (NT), koska seuraavalla kerralla ne saattvata p\u00e4\u00e4ty\u00e4 uhanalaislistalle. Vuonna 2019 ilmestyi <a href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-fi\/luonto\/lajit\/uhanalaiset_lajit\/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019\">viimeisin arviointi<\/a> koko Suomen lajistosta. T\u00e4st\u00e4 on paljon puhuttu ja mietitty uhanalaisten lajien m\u00e4\u00e4r\u00e4n muutoksia ja mit\u00e4 pit\u00e4isi tehd\u00e4, ett\u00e4 negatiivinen muutos saataisiin k\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n toiseen suuntaan.<\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-6636\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Scan2021-04-06_1151051-789x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"411\" height=\"531\" \/>Nyt on ilmestynyt <a href=\"https:\/\/www.ymparisto.fi\/fi-fi\/luonto\/lajit\/uhanalaiset_lajit\/Suomen_lajien_Punainen_lista_2019\/Alueellinen_uhanalaisuusarviointi_2020\">alueellinen uhanalaisuusarviointi<\/a>. Maamme on maakuntajaon lis\u00e4ksi jaettu yhteentoista mets\u00e4kasvillisuusvy\u00f6hykkeeseen. Valtakunnalliset ty\u00f6ryhm\u00e4t ovat seuranneet lajien muutoksia ja n\u00e4iden tulosten pohjalta laatineet taulukot alueellisesti uhanalaisista lajeista (RT). Taulukoihin on lis\u00e4ksi merkitty ensisijaiset elinymp\u00e4rist\u00f6t, mist\u00e4 lajin voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Punaisessa kirjassa on my\u00f6s merkitty syit\u00e4 lajien h\u00e4vi\u00e4miseen. <\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"aligncenter wp-image-6637\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2021\/04\/Scan2021-04-06_122132-695x1024.jpg\" alt=\"\" width=\"403\" height=\"589\" \/>Minua kiinnosti t\u00e4ss\u00e4 arvioinnissa l\u00e4hinn\u00e4 putkilokasvien ja sammalten muutokset Luopioisten alueella. Jo valtakunnallisessa taulukossa oli lajeja, jotka yll\u00e4ttiv\u00e4t, l\u00e4hinn\u00e4 negatiivisesti. Sama jatkui alueellisessa arvioinnissa. Oheisista laatikoista n\u00e4kyy uuden arvioinnin RT-lajit. Putkilokasveissa monet k\u00e4mmekk\u00e4kasvit ovat joutuneet listalle, tosin osa on ollut siell\u00e4 jo aikaisemminkin. My\u00f6s kaksi pient\u00e4 l\u00e4hteisyytt\u00e4 ilment\u00e4v\u00e4\u00e4 ikimets\u00e4lajia, hento- ja korpisara, mietitytt\u00e4v\u00e4t. Luopioisissa ne ovat melko yleisi\u00e4, kuten taulukosta n\u00e4kyy ja lis\u00e4ksi viel\u00e4 monia kasvupaikkoja on j\u00e4\u00e4nyt viime aikoina merkitsem\u00e4tt\u00e4 muistiin. Sammalissa vastaavaa en huomannut. Nyt merkityt lajit ovat ennenkin olleet v\u00e4h\u00e4lukuisia ja ansaitsevat siksi uhanalaisstatuksensa. Monet niist\u00e4 vain ovat sellaisia, joissa muutokset tapahtuvat nopeasti. Lahopuulajit, kuten rakkosammal, tulevat ja menev\u00e4t. Nyt l\u00f6ydetyilt\u00e4 paikoilta niit\u00e4 ei en\u00e4\u00e4 ole l\u00f6ytynyt, mutta uusiakaan ei ole havaittu. Lehtisammalten osalta niin kuultorahka kuin keltasompasammalkin ovat todenn\u00e4k\u00f6isesti jo h\u00e4vinneet alueelta. Ainakaan niit\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 yli kymmeneen vuoteen kasvupaikaltaan l\u00f6ytynyt. <\/em><\/span><\/p>\n<p><span style=\"color: #008000;\"><em>T\u00e4llaisten arviointien tekeminen on suotavaa ainakin sen vuoksi, ett\u00e4 n\u00e4it\u00e4 nyt merkittyj\u00e4 lajeja voi seurata tarkemmin ja merkit\u00e4 muistiin niiden kasvupaikkoja. T\u00e4ll\u00f6in ei kuitenkaan saisi unohtaa my\u00f6s tavallisempia lajeja. Niiden joukosta uhanalaiset tulevat, kun olosuhteet muuttuvat. Jos tekisin Luopioisten uhanalaisten lajien luettelon, se saattaisi olla hyvinkin erilainen nyt julkaistuun n\u00e4hden. Aikanaan, kun kartoitin laajan Kurkisuon kasvillisuuden, niin siell\u00e4 el\u00e4v\u00e4t uhanalaiset lajit olivat t\u00e4ll\u00e4 yksitt\u00e4isell\u00e4 suolla paljon yleisempi\u00e4 kuin monet muut, joita kasvoi vain yhdell\u00e4 kohtaa muutaman yksil\u00f6n verran. Lienee kuitenkin turha en\u00e4\u00e4 pienent\u00e4\u00e4 aluetta ja laatia uhanalaislistoja esim. kuntatasolta. Ainakin sammalissa t\u00e4t\u00e4kin on tehty ja silloin puhutaan maakunnallisesta uhanalaisuudesta mets\u00e4vy\u00f6hykkeiden sis\u00e4ll\u00e4. Niinp\u00e4 Luopioinen kuuluu alueeseen Pir2a, joka tarkoittaa Pirkanmaan osuutta etel\u00e4boreaalisesta mets\u00e4kasvillisuusvy\u00f6hykkeest\u00e4. T\u00e4m\u00e4 t\u00e4sment\u00e4\u00e4 ajattelua, mutta ainakaan Luopioisten osalta t\u00e4ss\u00e4 ei ole eroa koko 2a-vy\u00f6hykkeeseen n\u00e4hden.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Lajien Punaisia kirjoja on tehty parikymment\u00e4 vuotta. Niiss\u00e4 luetellaan jonkin m\u00e4\u00e4ritellyn alueen lajisto, joka on joutunut vaaraan ihmistoiminnan seurauksena. Puhutaan uhanalaisista lajeista. Lajit ovat uhanalaisuuden suuruuden mukaan jaettu vaarantuneisiin (VU), eritt\u00e4in uhanalaisiin (EN) ja \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaisiin (CR) lajeihin. Lis\u00e4ksi luetellaan &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6629\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[631],"tags":[316,240,342],"class_list":["post-6629","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-ymparisto","tag-putkilokasvi","tag-sammalet","tag-uhanalaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6629","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6629"}],"version-history":[{"count":5,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6629\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6639,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6629\/revisions\/6639"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6629"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6629"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6629"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}