{"id":6651,"date":"2021-07-18T18:34:01","date_gmt":"2021-07-18T15:34:01","guid":{"rendered":"http:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6651"},"modified":"2021-07-18T18:34:01","modified_gmt":"2021-07-18T15:34:01","slug":"etsimalla-loytaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6651","title":{"rendered":"Etsim\u00e4ll\u00e4 l\u00f6yt\u00e4\u00e4"},"content":{"rendered":"

\"\"’T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 en ole ehtinyt kulkea metsiss\u00e4 niin kuin edellisin\u00e4 vuosina. Olen rakentanut j\u00e4lkikasvulle hirsim\u00f6kki\u00e4 ja se on vienyt ajan ja voimat melko tarkkaan eik\u00e4 loppua n\u00e4y. Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4n bloginkin p\u00e4ivitys on j\u00e4\u00e4nyt ja sivuston t\u00e4ydennys ollut tauolla huhtikuusta alkaen.\u00a0<\/em><\/span><\/p>\n

Parina sunnuntaina, kun olen viett\u00e4nyt lepop\u00e4iv\u00e4\u00e4, olen k\u00e4ynyt naapurikyl\u00e4ll\u00e4 Kuohijoen kalkkialueella ja katsellut sammallajistoa. Putkilokasvit on sielt\u00e4 aikoinaan tarkkaan tutkittu, mutta kyll\u00e4 siin\u00e4 samalla niit\u00e4kin vilkuilin. S\u00e4\u00e4skenvalkkua<\/a> ei en\u00e4\u00e4 aikoihin ole n\u00e4kynyt eik\u00e4 sit\u00e4 t\u00e4n\u00e4k\u00e4\u00e4n kes\u00e4n\u00e4 silmiin sattunut. Soikkokaksikon<\/a> lehdet tapasin kes\u00e4kuun alussa, mutta my\u00f6hemmin nekin oli joku el\u00e4in sy\u00f6nyt. H\u00e4vinneist\u00e4 ei vilukkoa<\/a> eik\u00e4 \u00e4im\u00e4saraa<\/a> nytk\u00e4\u00e4n l\u00f6ytynyt ja keltasarakin<\/a> loisti poissolollaan. Kullero<\/a>esiintym\u00e4 on supistunut muutamaan kukkimattomaan versoon.<\/em><\/span><\/p>\n

Sammalista kalliosammalet on tarkkaan tutkittu Ari Parnela<\/strong>n ja Harri Arkkio<\/strong>n Pirkanmaan kalliosammaltutkimuksessa, mutta alueen muut sammalet ovat j\u00e4\u00e4neet v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Nyt yritin seivitt\u00e4\u00e4 niiden olemassaoloa ja yleisyytt\u00e4. Rajasin etsint\u00e4alueen Natura 2000-alueen rajojen mukaan ja yritin my\u00f6s erotella lajit erilaisten kasvualustojen mukaan. Loppukes\u00e4st\u00e4, kunhan t\u00e4m\u00e4 kuiva jakso p\u00e4\u00e4ttyy, k\u00e4yn viel\u00e4 tarkastamassa joitakin reuna-alueita, mutta muuten alueen sammallajistosta on tullut selke\u00e4 kuva.\u00a0<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"En viel\u00e4 ole katsonut l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n kaikkia pieni\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4ni mikroskoopilla lajin varmistaakseni. Sen aika on talvella, kun ei ole muuta tekemist\u00e4. Sitten varmaan kirjoitan my\u00f6s tarkemman selvityksen kalkkialueen sammallajistosta. Yksi mukava l\u00f6yt\u00f6 kuitenkin ansaitsee jo t\u00e4ss\u00e4 tulla huomioiduksi. Kuivan lehdon pitk\u00e4lle lahonneella haavan rungolla n\u00e4kyi pieni\u00e4 py\u00f6reit\u00e4 palleroita, joiden alkuper\u00e4\u00e4 en ensin osannut selvitt\u00e4\u00e4. Lopulta niit\u00e4 aikani tihrustettua luupilla p\u00e4\u00e4ttelin l\u00f6yt\u00e4neeni lahokaviosammalen<\/a> protonemoja. Muutama vuosi sitten saksalaisessa tutkimuksessa todettiin t\u00e4ll\u00e4 sammaleella olevan t\u00e4llainen esiaste ja sen j\u00e4lkeen t\u00e4t\u00e4 \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalaista sammalta alkoi l\u00f6yty\u00e4 eri puolilta Suomea aina Rovanieme\u00e4 my\u00f6ten. Niinp\u00e4 silloin ajattelin sen mahdollisesti l\u00f6ytyv\u00e4n Luopioisistakin. Parina kes\u00e4n\u00e4 olen sit\u00e4 katsellut lahopuilta niin Laipanmaalta kuin Jankanmaaltakin, mutta turhaan. Nyt kuiva kalkkilehto sen vihdoin paljasti. Olisihan se pit\u00e4nyt arvata ja menn\u00e4 suoraan sinne. M\u00e4\u00e4ritys on tosin vain minun ja luupilla tehty, joten virhemahdollisuuskin asiassa on, mutta kuinka se varmennetaan, kun laji kasvaa rauhoitusalueella, on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen uhanalainen (CR) ja rauhoitettu. N\u00e4ytteen otto ei siis ole mahdollista. T\u00e4llaisia esteit\u00e4 harrastajalle saattaa tulla. Pit\u00e4isik\u00f6 hakea lupa vai kutsua asiantuntija tarkistamaan.\u00a0<\/em><\/span><\/p>\n

\"\"

Kuva protonemasta saksalaisessa artikkelissa (https:\/\/www.zobodat.at\/pdf\/Carolinea_73_0005-0015.pdf)<\/p><\/div>\n

Pienet ker\u00e4\u00e4m\u00e4ni n\u00e4ytteet ovat tavallisista lajeista ja niist\u00e4 toki saattaa l\u00f6yty\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4, Maastossa ne n\u00e4yttiv\u00e4t runsailta ja elinvoimaisilta. Siksi uskalsin muutaman verson verran n\u00e4ytett\u00e4 ottaa tarkempaa m\u00e4\u00e4rityst\u00e4 varten. N\u00e4iss\u00e4 rauhoitusasioissa on omat vaikeutensa. Tietoa tarvitaan, mutta tutkia ei voi. T\u00e4m\u00e4 on ollut sellainen vaikea kysymys ennenkin. Jossakin artikkelissa jopa mainittiin, ett\u00e4 sammalten keruu on kielletty\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in oli yleistetty kaikki sammalet samaan muottiin, vaikka varmaankin tarkoitettiin harvinaisia ja uhanalaisia tai sitten kaupallista ker\u00e4\u00e4mist\u00e4. Artikkeli kun k\u00e4sitteli jokamiehenoikeuksia.’<\/em><\/span><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

’T\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4 en ole ehtinyt kulkea metsiss\u00e4 niin kuin edellisin\u00e4 vuosina. Olen rakentanut j\u00e4lkikasvulle hirsim\u00f6kki\u00e4 ja se on vienyt ajan ja voimat melko tarkkaan eik\u00e4 loppua n\u00e4y. Niinp\u00e4 t\u00e4m\u00e4n bloginkin p\u00e4ivitys on j\u00e4\u00e4nyt ja sivuston t\u00e4ydennys ollut tauolla huhtikuusta alkaen.\u00a0 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[501,753,287],"class_list":["post-6651","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-lahopuu","tag-natura","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6651","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6651"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6651\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6658,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6651\/revisions\/6658"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6651"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6651"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6651"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}