![\"\"](\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Lapinpartasammal-Syntrichia-norvegica-300x300.jpeg\")
Lapinpartasammal<\/p><\/div>\n
Olen muutaman viime vuoden aikana kierrellyt keruumatkoilla Parikkalan ja Rautj\u00e4rven kunnissa. Syyn\u00e4 t\u00e4h\u00e4n on ollut se, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kunnat ovat viimeinen j\u00e4\u00e4nne laajasta Laatokan Karjalan (LK) eli\u00f6maakunnasta. Suuri osa siit\u00e4 on nyky\u00e4\u00e4n rajan takana. Kun kartoitetaan esim. sammallajeja eli\u00f6maakunnittain, niin LK:n kohdalla vanhat n\u00e4ytteet ovat usein niin ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4isesti ilmoitettuja, ettei voi sanoa kummalta puolen nykyist\u00e4 rajaa ne on ker\u00e4tty. Varmennuksia t\u00e4h\u00e4n tarvitaan.<\/p>\n
Viime kes\u00e4n\u00e4 yll\u00e4tyksen\u00e4 tuli useampikin sammallaji, joita en todellakaan osannut odottaa. Pienelt\u00e4 mesotrofiselta suolta Intsil\u00e4n gabro-alueelta ker\u00e4sin ravinteisuutta ilment\u00e4vi\u00e4 sammalia ja otin n\u00e4ytteen lettohiirensammalesta<\/strong><\/a> (Ptychostomum pseudotriquetrum).<\/em>\u00a0Seh\u00e4n on kuitenkin tavallinen sammal, mutta sen tyvell\u00e4 kasvanut lettokehr\u00e4sammal <\/strong><\/a>(Moerckia hibernica)\u00a0<\/em>ei ole. T\u00e4m\u00e4 l\u00f6ytyi vasta kotona ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4, kun sain n\u00e4ytteet takaisin Ari Parnelalta varmennuksesta. H\u00e4n ep\u00e4ili hajun perusteella kehr\u00e4sammalen piileskelev\u00e4n tuppaan sis\u00e4ll\u00e4 ja niinh\u00e4n se olikin siell\u00e4. Toinen samalla retkell\u00e4 ker\u00e4tty partasammallaji kiinnitti huomiota pienuutensa vuoksi. Seh\u00e4n normaalisti t\u00e4\u00e4ll\u00e4 H\u00e4meess\u00e4 on ainakin tulitikun mittainen, mutta Parikkalan gabrokivell\u00e4 se oli vain parin sentin luokkaa. Otin kuitenkin n\u00e4ytteen ja ty\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 totesin lehden k\u00e4rkikarvan olevan osittain ruskean. Taaskin varmennus vahvisti omat odotukseni, lapinpartasammal<\/a>\u00a0<\/strong>(Syntrichia norvegica)<\/em>. Kolmas samalla tavalla l\u00f6ytynyt oli pienest\u00e4 savipaakusta Siikalahdelta esiin kaivettu k\u00e4\u00e4pi\u00f6siipisammal<\/a>\u00a0<\/strong>(Fissidens exilis)<\/em>. En sit\u00e4 maastossa n\u00e4hnyt, sill\u00e4 ker\u00e4sin aivan muita sammalia. Tosin t\u00e4m\u00e4 sammal on \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen vaikea n\u00e4hd\u00e4 ilman pes\u00e4kkeit\u00e4, vaikka etsisikin juuri sit\u00e4.<\/p>\n K\u00e4\u00e4pi\u00f6siipisammal<\/p><\/div>\n Kaikki kolme sammalta olivat uusia LK-eli\u00f6maakuntaan ja hyvinkin hienoja l\u00f6yt\u00f6j\u00e4. Samat lajit puuttuvat naapurieli\u00f6maakunnistakin, joten retki ei mennyt ainakaan hukkaan. N\u00e4in saatiin paikattua karttojen aukkokohtia. Tapaukset kuitenkin kannustavat muuallakin katselemaan my\u00f6s ihan tavallisia sammalia ja ker\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n niist\u00e4 n\u00e4ytteit\u00e4. Mukana saattaa tulla aarteita, joita ei ole osannut odottaakaan.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Olen viime p\u00e4ivin\u00e4 k\u00e4ynyt l\u00e4pi edellisten vuosien ker\u00e4yksi\u00e4 ja seulonut sielt\u00e4 sellaisia, jotka ovat olleet minulle yll\u00e4tyksi\u00e4. Tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 sammalia ja j\u00e4k\u00e4li\u00e4 ker\u00e4tess\u00e4, huomaa monesti n\u00e4ytteen joukossa olevan muutakin kuin sit\u00e4, mit\u00e4 oli tarkoitus ker\u00e4t\u00e4. Siksi n\u00e4yte on aina … Lue loppuun ![\"\"](\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/Kaapiosiipisammal-Fissidens-exilis-300x300.jpeg\")