{"id":6771,"date":"2024-05-28T12:42:22","date_gmt":"2024-05-28T09:42:22","guid":{"rendered":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6771"},"modified":"2024-05-28T12:42:22","modified_gmt":"2024-05-28T09:42:22","slug":"kevaan-maljakkaista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6771","title":{"rendered":"Kev\u00e4\u00e4n maljakkaista"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/p>\n

Viime viikkoina olen lukenut useammastakin paikasta \u00a0kev\u00e4\u00e4n maljakkaista. Muistan nuoruudesta, kuinka haltioissani olin, kun l\u00f6ysin lehdosta punamaljakkaan<\/strong> (Sarcoscypha austriaca<\/em>).\u00a0Jostain syyst\u00e4 sit\u00e4 pidettiin hyvin harvinaisena ja sill\u00e4 oli jopa erikseen nimen\u00e4 lehtopunamaljakas. Nyt t\u00e4m\u00e4 laji taitaa olla yhdistetty yleisemp\u00e4\u00e4n punamaljakkaaseen, koska esimeriksi Laji.fi-tiedosto ei tunne lehtopunamaljakasta en\u00e4\u00e4 ollenkaan. Silloin 70-luvulla kerrottiin, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 harvinaisuutta kasvoi t\u00e4\u00e4ll\u00e4 vain Kuohijoen kalkkialueella. Sielt\u00e4 sen min\u00e4kin l\u00f6ysin. Punamaljakas on nyky\u00e4\u00e4n yleinen lehdoissa ja karkkeisessa mullassa. T\u00e4\u00e4lt\u00e4 olen sen l\u00f6yt\u00e4nyt monesta paikasta Kuohijoen lis\u00e4ksi.<\/p>\n

\"\"Toinen maljakas, josta paljon on kyselty ja puhuttu on kaunomaljakas <\/strong>(Caloscypha fulgens<\/em>). T\u00e4m\u00e4n olen tiennyt maastamme l\u00f6ytyv\u00e4n, mutten ole sit\u00e4 ennen t\u00e4t\u00e4 kev\u00e4tt\u00e4 koskaan n\u00e4hnyt luonnossa. Reilu viikko sitten olin sammalretkell\u00e4 Kuhmoisissa ja sielt\u00e4 sen vihdoin \u00e4kk\u00e4sin saviselta lehtoikarikkeelta Kissankulmalta. Todella kaunis maljakas, jonka maljan sisus on kirkkaan keltainen ja ulkopinta sammalenvihre\u00e4. Paikalla ei usein ole kuin muutama yksil\u00f6, niin t\u00e4\u00e4ll\u00e4kin, parissa kohtaa aina kaksi tai kolme maljaa. Nyt helteiden vuoksi saattaa olla, ettei sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 l\u00f6yd\u00e4, mutta silm\u00e4t kannattaa pit\u00e4\u00e4 auki. Tietojen mukaan sit\u00e4 on l\u00f6ydetty juuri havaitsemastani ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja lis\u00e4ksi kukkapenkkien laidoilta ja pellonojista. Siis aika tavallisista paikoista. Luopioisista se on viel\u00e4 l\u00f6ytym\u00e4tt\u00e4.<\/p>\n

\"\"Kolmas kaunotar on kukkamaljakas<\/strong> (Microstoma protractum<\/em>). Sen pikarimaisen sienen voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 vaikka pihanurmikolta. Itse l\u00f6ysin lajin muutama vuosi sitten Lohjalta enk\u00e4 sitten ole sen j\u00e4lkeen sit\u00e4 n\u00e4hnytk\u00e4\u00e4n. Ilmeisesti ei ole kovin yleinen, koska ei ole vastaan tullut. Se on helppo erottaa kahdesta edellisest\u00e4: sisus on punainen, ulkopinta oranssi ja sill\u00e4 on jalka, muistuttaa siis pikaria. Oma l\u00f6yt\u00f6ni on kes\u00e4kuulta, joten kannattaa sit\u00e4kin t\u00e4hystell\u00e4.<\/p>\n

\"\"Tavallisempia n\u00e4in kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 tavattavia ovat hirvenmaljakas<\/strong> (Pseudombrophila guldeniae<\/em>) ja hirvenparvimaljakas<\/strong> (Byssonectria terrestris<\/em>). Edellinen on ruskea ja kasvaa hirvenpapanoilla, j\u00e4lkimm\u00e4inen kasvaa hirven virtsaamispaikoilla kymmenien maljojen kasvustona. Samalatakin paikalta ne voi l\u00f6yt\u00e4\u00e4. N\u00e4it\u00e4 l\u00f6ytyy n\u00e4in kev\u00e4\u00e4ll\u00e4 Luopioisistakin melko usein. Kannattaa katsella hirvien makuupaikoilta lehdoista ja kuusikoista. Ainakin hirvenparvimaljakas on helposti huomattavissa keltaisen v\u00e4rins\u00e4 vuoksi.<\/p>\n

Onnea sienimets\u00e4\u00e4!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime viikkoina olen lukenut useammastakin paikasta \u00a0kev\u00e4\u00e4n maljakkaista. Muistan nuoruudesta, kuinka haltioissani olin, kun l\u00f6ysin lehdosta punamaljakkaan (Sarcoscypha austriaca).\u00a0Jostain syyst\u00e4 sit\u00e4 pidettiin hyvin harvinaisena ja sill\u00e4 oli jopa erikseen nimen\u00e4 lehtopunamaljakas. Nyt t\u00e4m\u00e4 laji taitaa olla yhdistetty yleisemp\u00e4\u00e4n punamaljakkaaseen, koska … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":6,"footnotes":""},"categories":[9],"tags":[95,423,870],"class_list":["post-6771","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sienet","tag-kevat","tag-kotelosieni","tag-maljakkaat"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6771","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6771"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6771\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6777,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6771\/revisions\/6777"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6771"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6771"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6771"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}