{"id":6809,"date":"2024-11-23T12:04:11","date_gmt":"2024-11-23T09:04:11","guid":{"rendered":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6809"},"modified":"2024-11-23T13:56:12","modified_gmt":"2024-11-23T10:56:12","slug":"piensuot","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6809","title":{"rendered":"Piensuot"},"content":{"rendered":"

\"\"Olen nyt aktiivisesti tarkastellut Luopioisten sammalajistoa 15 vuoden ajan. Jo ennen sit\u00e4kin ker\u00e4ilin mielenkiintoisenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 sammalia herbarioon, mutta en osannut niit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Muistan, kuinka Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston lehtori Veli Saari<\/strong> lupautui katsomaan sammaln\u00e4ytteeni l\u00e4pi 2000-luvun lopulla ja palauttaessaan totesi naurahtaen, ett\u00e4 fifty-fifty. Niinh\u00e4n se oli, puolet m\u00e4\u00e4rityksist\u00e4 oli v\u00e4\u00e4rin. Se sisuunnutti ottamaan selv\u00e4\u00e4. Hommasin mikroskoopin ja m\u00e4\u00e4rityskirjallisuutta, jotka ovat v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 t\u00e4n\u00e4kin p\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Aina nek\u00e4\u00e4n eiv\u00e4t tahdo riitt\u00e4\u00e4, vaan on edelleen turvauduttava toisten apuun. Kiitos heille.<\/p>\n

Kuluneen kes\u00e4n aikana olen jatkanut Luopioisten sammalflooran kartoittamista pienten soiden avulla. Valinnan olen tehnyt suon luonnontilaisuuden ja koon perusteella. T\u00e4llaisia soita alueelta l\u00f6ytyy viitisensataa. Kartalta olen valinnut vain todelliset suot (retkikartalla tummempi sininen v\u00e4ri) ja j\u00e4tt\u00e4nyt soistumat (vaaleampi sininen v\u00e4ri) pois. Kuitenkin suolla on useasti huomannut, ettei kartalla ojittamaton suo olekaan sellainen, vaan jossain vaiheessa sinne on kaivettu oja, joka kuljettaa suon vedet muualle ja alue on muuttunut. T\u00e4llaisia on kartan luonnontilaisista soista ollut liki puolet. My\u00f6s raivaukset ja hakkuut ovat muuttaneet suon luonnontilaisuutta. Olisikin kiireesti saatava mets\u00e4lakiin muutos pienen suon turvaksi. Nyth\u00e4n vain ruoho- ja hein\u00e4korvet kuuluvat mets\u00e4lain mukaan kohteiksi, joita on syyt\u00e4 suojata suojavy\u00f6hykkeell\u00e4. Eri asia on, kuinka sek\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 toteutuu. Suuri vastuu lankeaa mets\u00e4ammattilaisille ja heid\u00e4n tiet\u00e4mykselleen. Olen siin\u00e4 yritt\u00e4nyt vaikuttaa paikallisella tasolla k\u00e4ym\u00e4ll\u00e4 neuvojan kanssa yhdess\u00e4 tarkastamassa arvokkaita paikkoja. Monesti kuitenkin huomaa, ett\u00e4 tulee liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n, vahinko on jo tapahtunut.<\/p>\n

Onko noissa soissa sitten jotain erikoista? En ole viel\u00e4 tehnyt mit\u00e4\u00e4n laskelmia enk\u00e4 p\u00e4\u00e4telmi\u00e4 l\u00f6yd\u00f6ist\u00e4ni. Olen k\u00e4ynyt l\u00e4pi noin sata suota, joista liki puolet on osoittautunut muuntumiksi edell\u00e4 mainituista syist\u00e4. Lopuista olen tehnyt selvityksen lajilistoineen. Suo on ainutlaatuinen ja vanha luontotyyppi silloin, jos se on saanut olla rauhassa. Mennein\u00e4 aikoina, kun metsillek\u00e4\u00e4n ei arvoa laskettu, my\u00f6s suot pysyiv\u00e4t soina. Korkeintaan sielt\u00e4 nostettiin turvetta karjan kuivikkeeksi. N\u00e4m\u00e4 alueet saattavat viel\u00e4 n\u00e4ky\u00e4 soilla nevamaisina laikkuina. Turpeennostosta on kuitenkin kulunut jo niin pitk\u00e4 aika, etten ole suota sen vuoksi hyl\u00e4nnyt. Suon erikoisuus onkin sen pysyvyydess\u00e4. Luontaisesti suo ei kovin helpolla katoa. Niinp\u00e4 my\u00f6s sen kasvillisuus on ikivanhaa. Kerran lapsena hain suolta itselleni partiokepin, kun sellainen piti olla. M\u00e4nnynk\u00e4kkyr\u00e4 sopi siihen hyvin. Sit\u00e4 ty\u00f6st\u00e4ess\u00e4ni innostuin laskemaan sen vuosirenkaat. H\u00e4mm\u00e4stys oli suuri, kun m\u00e4nnyn i\u00e4ksi sain 80 vuotta ja kuitenkaan se ei ollut rannetta paksumpi eik\u00e4 paljon minua pidempi. Sammalista sanotaan, ett\u00e4 ne ovat ikuisia. T\u00e4m\u00e4 v\u00e4ite perustuu siihen, ettei niill\u00e4 ole juuria, vaan ne kuolevat toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja kasvavat toisesta eli saattavat olla hyvinkin vanhoja.<\/p>\n

Kahden hehtaarin suolta saattaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 60 sammallajia riippuen suon monimuotoisuudesta ja ravintoarvoista. R\u00e4meet ovat v\u00e4h\u00e4lajisia. Isovarpur\u00e4meell\u00e4 saa olla tyytyv\u00e4inen, jos l\u00f6yt\u00e4\u00e4 parikymment\u00e4 sammallajia. Rehev\u00e4 tervalepp\u00e4\u00e4 kasvava korpi taas on toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 ja laim\u00e4\u00e4r\u00e4 voi olla kolminkertainen. Lehtisammalten ja maksasammalten suhde on noin kolmen suhde yhteen. Niinh\u00e4n se taitaa olla lajistollisesti kaikkien maamme sammalten osalta. Tiedet\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 sammalet ovat uhanalaistilastossa surullisella k\u00e4rkipaikalla. Sammalista viimeisen selvityksen (v. 2019) mukaan 34% on uhanalaisia ja 7% silm\u00e4ll\u00e4pidett\u00e4vi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy suollakin. Hyvin usein t\u00f6rm\u00e4\u00e4 uhanalaiseen lajiin, jonka ainut turvapaikka on luonnontilainen suo. Tuntuu, ettei suon koolla ole juurikaan v\u00e4li\u00e4, jos olosuhteet vain ovat hyv\u00e4t. Lahopuu on suon yksi t\u00e4rkeimmist\u00e4 elementeist\u00e4. Monet pienet maksasammalet ovat nimitt\u00e4in juuri lahopuulajeja. Lahopuu my\u00f6s h\u00e4vi\u00e4\u00e4 nopeasti, jos suon vesitasapaino j\u00e4rkkyy. Muutamat l\u00e4pik\u00e4ym\u00e4ni ojitetut suot ovat menett\u00e4neet nimenomaan osan lahopuilla kasvavista maksasammalistaan.<\/p>\n

Olin ajatellut saada t\u00e4m\u00e4n tutkimuksen loppuun t\u00e4n\u00e4 kes\u00e4n\u00e4, mutta jatkuva mielenkiinto soihin saattaa aiheuttaa se, ett\u00e4 keskityn niihin viel\u00e4 ensi vuonnakin. Toisaalta nyt houkuttaa my\u00f6s rantasammalten kartoitus. Niiden tarkastelu on j\u00e4\u00e4nyt luvattoman huonolle niin putkilokasvien kuin sammaltenkin osalta. Aika n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, kuinka k\u00e4y!<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Olen nyt aktiivisesti tarkastellut Luopioisten sammalajistoa 15 vuoden ajan. Jo ennen sit\u00e4kin ker\u00e4ilin mielenkiintoisenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 sammalia herbarioon, mutta en osannut niit\u00e4 m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4. Muistan, kuinka Jyv\u00e4skyl\u00e4n yliopiston lehtori Veli Saari lupautui katsomaan sammaln\u00e4ytteeni l\u00e4pi 2000-luvun lopulla ja palauttaessaan totesi naurahtaen, ett\u00e4 fifty-fifty. … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":4,"footnotes":""},"categories":[8,11],"tags":[82,256,342],"class_list":["post-6809","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","category-yleista","tag-kartoitus","tag-suo","tag-uhanalaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6809","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6809"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6809\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6816,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6809\/revisions\/6816"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6809"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6809"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6809"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}