{"id":6817,"date":"2024-11-27T22:08:19","date_gmt":"2024-11-27T19:08:19","guid":{"rendered":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6817"},"modified":"2024-11-27T22:08:28","modified_gmt":"2024-11-27T19:08:28","slug":"tunturikettu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6817","title":{"rendered":"Tunturikettu"},"content":{"rendered":"

\"\"Kirjailja ja toimittaja Kimmo Ohtonen<\/strong> n\u00e4ki jutun, jossa pohdittiin naalin ilmestymist\u00e4 Suomen puolen tuntureille 30 vuoden tauon j\u00e4lkeen. Niinp\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti kirjoittaa naalin historiikin.\u00a0<\/span><\/p>\n

Kirja luotaa pienen koirael\u00e4imen el\u00e4m\u00e4\u00e4 satojen vuosien ajalta. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat aikoinaan j\u00e4tt\u00e4neet naalin rauhaan, koska pienen el\u00e4imen turkilla ei ollut arvoa. He pyyt\u00e4v\u00e4t suurempia ja kalliimpia turkiksia. Muoti kuitenkin muuttuu 1800-luvun lopulla ja napaketun turkki alkaa kelvata suurille muotitaloille ja turkiksen hinta nousee moninkertaiseksi lyhyess\u00e4 ajassa. Se ei tied\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 mets\u00e4styksen kohteelle. 1900-luvulle tultaessa naali on h\u00e4vitetty laajoilta alueilta ja silloin nousee huoli sen tulevaisuudesta.<\/p>\n

Pohjolassa on oma naalikantansa, yhteinen kaikille Pohjoismaille ja sen s\u00e4ilyminen on nyt uhattuna. Naali rauhoitetaan 20-luvun lopulla, mutta tapahtuuko se liian my\u00f6h\u00e4\u00e4n. Kanta ei en\u00e4\u00e4 kasva, kun yksil\u00f6iden et\u00e4isyydet ovat liian pitk\u00e4t eik\u00e4 geenivirta kulje en\u00e4\u00e4 ryhmien v\u00e4lill\u00e4. P\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n kolmesta parannuksesta tilanteeseen ja ne my\u00f6s toteutetaan. Naaleja aletaan ruokkia koiranmuroilla, tuntureille levinneet ketut mets\u00e4stet\u00e4\u00e4n pois ja mahdollisimman luonnonmukaisissa tarhoissa kasvatetut pennut vapautetaan tuntureille tietun suunnitelman mukaan. N\u00e4in naalikanta saadaan kasvamaan ja my\u00f6s Suomeen saadaan vihdoin pesint\u00e4 kolmenkymmenen vuoden j\u00e4lkeen.<\/p>\n

Kirja on h\u00e4t\u00e4huuto naalin puolesta, mutta my\u00f6s monen muun el\u00e4imen puolesta, jotka saattavat joutua samaan tilaan tai ovat jo siin\u00e4. Voidaanko kerran h\u00e4vinnyt el\u00e4in palauttaa? Voidaanko n\u00e4in lis\u00e4t\u00e4 luonnon monimuotoisuutta? Onko peli jo menetetty, kun ilmastonmuutos sulattaa lumia tuntureilta ja kettu rynnii apajille? N\u00e4ihin kysymyksiin kirja etsii vastausta, mutta ei sit\u00e4 varmuudella l\u00f6yd\u00e4. Ei yksi pesint\u00e4 viel\u00e4 palauta naalia maamme el\u00e4inkantaan, tarvitaan useita pesint\u00f6j\u00e4 vuosittain pitk\u00e4n ajan kuluessa ja tarvitaan varmuus siit\u00e4, ett\u00e4 jossain vaiheessa ruokinta-automaatit voidaan poistaa tuntureilta ja naali pystyy el\u00e4m\u00e4\u00e4n omaa el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4, lis\u00e4\u00e4ntym\u00e4\u00e4n ja selviytym\u00e4\u00e4n vihollisistaan.<\/p>\n

Kirja kertoo naalin tarinan ja sen tarkoitus on, ettei sille k\u00e4y niin kuin k\u00e4vi muuttokyyhkylle tai siivett\u00f6m\u00e4lle ruokille. Samalla kirja on kannanotto naalien tarhaukseen pieniss\u00e4 h\u00e4keiss\u00e4 muodin oikkujen mukaan. Siin\u00e4 kirja hetkellisesti muuttuu pamfletiksi ja siin\u00e4 huomaa, ettei kirjoittaja ole tutkija eik\u00e4 biologi, vaan toimittaja, jonka omat ajatukset ja toiveet nousevat kerronnan yl\u00e4puolelle. Ei sin\u00e4ll\u00e4\u00e4n, samaa mielt\u00e4 min\u00e4kin olen, mutta kun tehd\u00e4\u00e4n tietokirjaa, niin pysyt\u00e4\u00e4n siin\u00e4.\u00a0<\/span><\/p>\n

Hyv\u00e4 ja l\u00e4mmin kirja, joskin hyyt\u00e4v\u00e4st\u00e4 aiheesta, on tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaana. Toivotaan kirjalle menestyst\u00e4, vaikka voittoa ei tullutkaan.<\/p>\n

Ohtonen, Kimmo: Tunturikettu, Otava 2023, 320 s.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kirjailja ja toimittaja Kimmo Ohtonen n\u00e4ki jutun, jossa pohdittiin naalin ilmestymist\u00e4 Suomen puolen tuntureille 30 vuoden tauon j\u00e4lkeen. Niinp\u00e4 h\u00e4n p\u00e4\u00e4tti kirjoittaa naalin historiikin.\u00a0 Kirja luotaa pienen koirael\u00e4imen el\u00e4m\u00e4\u00e4 satojen vuosien ajalta. Mets\u00e4st\u00e4j\u00e4t ovat aikoinaan j\u00e4tt\u00e4neet naalin rauhaan, koska pienen … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":7,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[731,342],"class_list":["post-6817","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-tietofinlandia","tag-uhanalaisuus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6817","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6817"}],"version-history":[{"count":2,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6817\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6820,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6817\/revisions\/6820"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6817"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6817"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6817"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}