{"id":6837,"date":"2025-03-07T13:39:03","date_gmt":"2025-03-07T10:39:03","guid":{"rendered":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6837"},"modified":"2025-03-07T13:39:03","modified_gmt":"2025-03-07T10:39:03","slug":"laakasammalet","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6837","title":{"rendered":"Laakasammalet"},"content":{"rendered":"

\"\"Vuonna 2019 ilmestyi Arctoa-julkaisusarjassa ven\u00e4l\u00e4isten tutkijoiden tekem\u00e4 julkaisu TAXONOMY OF THE PLAGIOTHECIUM LAETUM COMPLEX (PLAGIOTHECIACEAE, BRYOPHYTA) IN RUSSIA, jossa meill\u00e4kin hyvin yleinen ja tuttu kantolaakasammal<\/a> (Plagiothecium laetum<\/em>) jaettiin nelj\u00e4\u00e4n eri lajiin. N\u00e4ist\u00e4 kolme on L\u00f6ydetty Suomesta, mutta ne ovat viel\u00e4 melko huonosti tunnettuja, koska aikaisemmin kaikki havainnot on m\u00e4\u00e4ritetty yhdeksi ja samaksi lajiksi.<\/p>\n

Suomesta on l\u00f6ydetty nyt erotetuista lajeista vanha kantolaakasammal (P. laetum<\/em>), P. svalbardense<\/em> ja id\u00e4nlaakasammal<\/a> (P. rossicum<\/em>). Keskimm\u00e4isest\u00e4 on vain yksi havainto, Timo Kyp\u00e4r\u00e4n l\u00f6yt\u00f6 Sallan kansallispuistosta vuodelta 2022. J\u00e4lkimm\u00e4isest\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 merkintoj\u00e4 Laji.fi-tiedostossa 12 kpl. Todellisuudessa t\u00e4m\u00e4 laji on maassamme yleisempi, sit\u00e4 vaan ei ole viel\u00e4 erikseen seurattu ja erotettu tavallisesta lajista. Nelj\u00e4tt\u00e4 lajia P. berggerianum\u00a0<\/em> ei ole t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ydetty, sen kasvualue on kauempana Siperiassa.<\/p>\n

Itse innostuin etsim\u00e4\u00e4n n\u00e4it\u00e4 lajeja Pirkanmaalta ja erityisesti Luopioisista viime syksyn\u00e4. Ker\u00e4sin puolenkymment\u00e4 n\u00e4ytett\u00e4 sopivilta paikoilta ja yksi niist\u00e4 osoittautui id\u00e4nlaakasammaleksi. Se kasvoi varttuneessa OMT-tyypin kuusimets\u00e4ss\u00e4 etel\u00e4\u00e4n viett\u00e4v\u00e4ll\u00e4 rinteell\u00e4 kuusen tyvell\u00e4 ja maanp\u00e4\u00e4lisell\u00e4 juurella pienin\u00e4 laikkuina. Kasvupaikka ei siis kovin eroa kantolaakasammalen kasvupaikasta. Ehk\u00e4 se oli hieman kuivempi ja kasvualusta oli el\u00e4v\u00e4. Onko t\u00e4m\u00e4 tyypillinen kasvupaikka, sit\u00e4 en osaa sanoa, mutta muut n\u00e4ytteet olivat lahopuulta ja kannoilta, ja osoittautuivat kantolaakasammaleksi.\"\"<\/p>\n

Mik\u00e4 on sitten n\u00e4ill\u00e4 erona? Selvin ero on lehden reunan rakenteessa. Id\u00e4nlaakasammalen lehti on ep\u00e4symmetrinen ja suikea niin kuin kantolaakasammalenkin, mutta lehden reuna on molemmin puolin litte\u00e4 eik\u00e4 taak\u00e4\u00e4nteinen. Kaarilaakasammalesta<\/a> (P. curvifolium<\/em>) sen erottaa paitsi lehden reunan litteydest\u00e4 niin my\u00f6s johteen kapeudesta (1-2 solurivi\u00e4). Koska erottavat tuntomerkit ovat n\u00e4in pieni\u00e4, on ker\u00e4tt\u00e4v\u00e4 aina n\u00e4yte ja se on sen j\u00e4lkeen varmennettava skooppaamalla lehden reuna.<\/p>\n

P. svalbardense\u00a0<\/em>saattaa kasvaa muuallakin kuin Sallan kansallispuistossa, joten sit\u00e4kin on pidett\u00e4v\u00e4 silm\u00e4ll\u00e4 sopivilla paikoilla ainakin Lapissa liikuttaessa. Kantolaakasammaleen verrattuna sen lehti on symmetrisempi ja lehden k\u00e4rki on kapea, l\u00e4hes piikkim\u00e4inen.<\/p>\n

Nyt kun kohta uusi kasvukausi alkaa, niin pidet\u00e4\u00e4n silm\u00e4ll\u00e4 aivan tavallisiakin lajeja. Niist\u00e4 saattaa l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yll\u00e4tyksi\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Vuonna 2019 ilmestyi Arctoa-julkaisusarjassa ven\u00e4l\u00e4isten tutkijoiden tekem\u00e4 julkaisu TAXONOMY OF THE PLAGIOTHECIUM LAETUM COMPLEX (PLAGIOTHECIACEAE, BRYOPHYTA) IN RUSSIA, jossa meill\u00e4kin hyvin yleinen ja tuttu kantolaakasammal (Plagiothecium laetum) jaettiin nelj\u00e4\u00e4n eri lajiin. N\u00e4ist\u00e4 kolme on L\u00f6ydetty Suomesta, mutta ne ovat viel\u00e4 … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":13,"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[279,287],"class_list":["post-6837","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-sammalet-luopioinen","tag-tutkimus","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6837","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6837"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6837\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6840,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6837\/revisions\/6840"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6837"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6837"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6837"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}