{"id":6842,"date":"2025-04-10T16:27:57","date_gmt":"2025-04-10T13:27:57","guid":{"rendered":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6842"},"modified":"2025-04-10T16:27:57","modified_gmt":"2025-04-10T13:27:57","slug":"ketunliekoja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=6842","title":{"rendered":"Ketunliekoja"},"content":{"rendered":"
\"\"

Korpiketunlieko<\/p><\/div>\n

Muutama vuosi sitten Lutukka-lehdess\u00e4 oli Pertti Uotilan artikkeli: Suomen ketunlieot, kaksi alalajia vai viisi lajia. Perinteisesti on ollut kaksi alalajia, t\u00e4m\u00e4 yleinen etel\u00e4inen mets\u00e4ketunlieko<\/a> (Huperzia selago ssp. selago<\/em>) ja pohjoisessa yleisempi pohjanketunlieko (Huperzia selago ssp. arctica<\/em>). N\u00e4ill\u00e4 on menty vuosikymmenet ja Luopioistenkin Atlas-kartoitus on tehty t\u00e4ll\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelyll\u00e4. Nimimuotoa on l\u00f6ydetty n. 150 ruudusta eli se on melko yleinen laji t\u00e4\u00e4ll\u00e4. Harvinaisesta pohjanketunlieosta on ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen havainto yhdest\u00e4 ruudusta.<\/p>\n

Artikkelin mukaan laji on pilkottu viiteen eri lajiin: keltaketunlieko (H. arctica<\/em>), euroopanketunlieko<\/a> (H. europaea<\/em>), korpiketunlieko<\/a> (H. suberecta<\/em>), \u00e4im\u00e4ketunlieko<\/a> (H. acicularis<\/em>) ja turveketunlieko (H. selago<\/em>). N\u00e4m\u00e4 kaikki kasvavat Suomessa ja ovat jopa melko yleisi\u00e4. Laji.fi-tiedoston<\/a> mukaan t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 on jo satoja havaintoja seuraavasti: keltaketunlieko 299, euroopanketunlieko 686, korpiketunlieko 770, turveketunlieko 203 ja \u00e4im\u00e4ketunlieko 50.<\/p>\n

Mik\u00e4 sitten on Luopioisten tilanne? Kun viime aikoina olen keskittynyt sammaliin, on putkilokasvien havainnointi valitettavasti j\u00e4\u00e4nyt v\u00e4hemm\u00e4lle. Niinp\u00e4 Luopioisista ei ole yht\u00e4\u00e4n havaintoa n\u00e4ist\u00e4 lajeista merkitty ko. tiedostoon. Omat n\u00e4ytteeni ovat yliopistojen museoissa ja ilmeisesti n\u00e4it\u00e4 ei ole k\u00e4yty l\u00e4pi ja katsottu, mihin uuteen lajiin n\u00e4ytteet kuuluvat. Maastossa liikkuessani olen merkinnyt kyll\u00e4 muistiin uusia kasvupaikkoja, mutta en ole saanut niit\u00e4 viel\u00e4 merkitty\u00e4 tiedostoon. T\u00e4m\u00e4 tulisi tehd\u00e4 pikimmiten. Samalla pit\u00e4isi tarkemmin seuloa my\u00f6s l\u00f6ytyvi\u00e4 kasvustoja, jotta paikat tulisivat tietoon.<\/p>\n

\"\"

\u00c4im\u00e4ketunlieko<\/p><\/div>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 ainakin euroopanketunlieko ja korpiketunlieko ovat l\u00f6ydettyjen listalla useammastakin paikasta. Osa pisteist\u00e4 n\u00e4kyy Luopioisten kasviston sivuilla. My\u00f6s \u00e4im\u00e4ketunlieon olen valokuvannut ja paikallistanut sen, joten sekin t\u00e4\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy. Turveketunliekoa pit\u00e4isi etsi\u00e4 turvemailta ja aivan varmasti sekin t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kasvaa, kunhan vaan merkit\u00e4\u00e4n muistiin. Sen sijaan vanha pohjanketunlieko, nyky\u00e4\u00e4n siis keltaketunlieko, on mysteeri. L\u00f6ysin sen aikoinaan Kyyn\u00e4r\u00f6j\u00e4rven kalliolta, mutta kun k\u00e4vin museolla n\u00e4ytett\u00e4 katsomassa, niin en ollut en\u00e4\u00e4 ollenkaan varma lajista. Siis t\u00e4m\u00e4 viideskin laji on mahdollinen, mutta ei viel\u00e4 varma.<\/p>\n

Kasvisto muuttuu samalla, kun tutkimus etenee. Enp\u00e4 parikymment\u00e4 vuotta sitten olisi osannut ajatella, ett\u00e4 n\u00e4in tavallinen ja jotenkin selke\u00e4 laji pilkotaan. N\u00e4in kuitenkin k\u00e4vi, kunnes toisin todistetaan. On h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 huomata, kuinka lajit muuttuvat my\u00f6s takaisinp\u00e4in. T\u00e4m\u00e4n havaitsee etenkin k\u00e4mmekk\u00e4kasvien vaikeassa taksonomiassa.<\/p>\n

Nyt silm\u00e4t auki maastossa liikkuessa. Alla on Lutukasta kopioitu m\u00e4\u00e4rityskaava n\u00e4ille lajeille, joten se toivottavasti hieman helpottaa havainnointia.<\/p>\n

Huperzia-ryhm\u00e4<\/b><\/p>\n

Lutukka 2\/2021<\/p>\n

1 Lehdet siirottavia tai hieman alaviistoja, lapa kapean pitkulainen \u2013 pitkulaisen vastapuikea, ainakin joidenkin lapa leveimmill\u00e4\u00e4n puoliv\u00e4lin k\u00e4rki- puolella; itusilmuja v\u00e4h\u00e4n tai ne puuttuvat; itusilmuhaara lehtineen selv\u00e4sti verson sis\u00e4lle j\u00e4\u00e4v\u00e4………………………………………………………………………….. 5 suberecta<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

1 Lehdet l\u00e4hes varrenmy\u00f6t\u00e4isi\u00e4 \u2013 yl\u00e4viistoja \u2013 siirottavia, lapa pitkulaisen puikea \u2013 kapean tasakylkisen kolmiomainen, lavan levein kohta puoliv\u00e4lin tyvipuolella; itusilmuja \u00b1 runsaasti; itusilmuhaaran pisin lehti tavallisesti varsilehtien tasalle tai niit\u00e4 pitemm\u00e4lle ulottuva .. 2<\/p>\n

2 (1) Oranssi \u2013 keltainen \u2013 kellanvihre\u00e4; lehdet kynsim\u00e4isen k\u00e4yri\u00e4, \u00b1 varrenmy\u00f6t\u00e4isi\u00e4; itusilmuhaarat l\u00e4hekk\u00e4isin\u00e4 valekiehkuroina, haaran pisin lehti selv\u00e4sti varsilehti\u00e4 pitemm\u00e4lle ulottuva; verso ei nivelik\u00e4s ……………………………………………………1 arctica<\/b><\/p>\n

\u00a0<\/span>2 Vihre\u00e4 \u2013 kellanvihre\u00e4; lehdet suoria \u2013 melko k\u00e4yri\u00e4, siirottavia \u2013 yl\u00e4viistoja (harvoin varrenmy\u00f6t\u00e4isi\u00e4); valekiehkurat melko l\u00e4hekk\u00e4in tai et\u00e4\u00e4ll\u00e4 toisistaan (verso tavallisesti nivelik\u00e4s) tai valekiehkurat puuttuvat (verso ei nivelik\u00e4s); itusilmuhaaran pisin lehti enint\u00e4\u00e4n hieman varsilehti\u00e4 pitemm\u00e4lle ulottuva ……………………………………………………….. 3<\/p>\n

3 (2) Lehdet siirottavia \u2013 yl\u00e4viistoja, lehtirivit ep\u00e4selvi\u00e4; itusilmuhaaroja tavallisesti niukasti, hajallaan tai jotkut valekiehkuroina; verso ei nivelik\u00e4s ………………………. 4 europaea<\/b>\u00a0<\/span><\/p>\n

3 Lehdet yl\u00e4viistoja \u2013 varrenmy\u00f6t\u00e4isi\u00e4, lehtirivit selvi\u00e4; itusilmuhaarat yleisi\u00e4 ja kaikki tai valtaosa valekiehkuroina; verso tavallisesti ainakin jonkin verran nivelik\u00e4s………….. 4<\/p>\n

4 (3) Vihre\u00e4 \u2013 tummanvihre\u00e4; lehdet kapeahkoja, suippoja, ter\u00e4v\u00e4k\u00e4rkisi\u00e4, usein hieman k\u00e4yri\u00e4; valekiehkurat melko l\u00e4hell\u00e4 toisiaan; itusilmut verson sis\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4vi\u00e4 tai v\u00e4h\u00e4n esiin pist\u00e4vi\u00e4……………………………………………………………………………..2 selago<\/b><\/p>\n

4 Kellanvihre\u00e4 \u2013 vaaleanvihre\u00e4; lehdet kapeita, hyvin tasaisesti otak\u00e4rjeksi suippenevia, \u00b1 suoria; valekiehkurat et\u00e4\u00e4ll\u00e4 toisistaan; itusilmut selv\u00e4sti n\u00e4kyvill\u00e4 ……….3 acicularis<\/b><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Muutama vuosi sitten Lutukka-lehdess\u00e4 oli Pertti Uotilan artikkeli: Suomen ketunlieot, kaksi alalajia vai viisi lajia. Perinteisesti on ollut kaksi alalajia, t\u00e4m\u00e4 yleinen etel\u00e4inen mets\u00e4ketunlieko (Huperzia selago ssp. selago) ja pohjoisessa yleisempi pohjanketunlieko (Huperzia selago ssp. arctica). N\u00e4ill\u00e4 on menty vuosikymmenet … Lue loppuun →<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":21,"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[757,877,287],"class_list":["post-6842","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-putkilokasvit","tag-paivitys","tag-taksonomia","tag-uusi-laji"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6842","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=6842"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6842\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":6850,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/6842\/revisions\/6850"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=6842"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=6842"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=6842"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}