{"id":82,"date":"2010-08-20T09:01:36","date_gmt":"2010-08-20T07:01:36","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=82"},"modified":"2013-04-23T06:35:06","modified_gmt":"2013-04-23T04:35:06","slug":"tuntemattoman-miehen-elama","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=82","title":{"rendered":"Tuntemattoman miehen el\u00e4m\u00e4"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/08\/tuntemattoman_miehen_elama.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1624 alignleft\" alt=\"tuntemattoman_miehen_elama\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/08\/tuntemattoman_miehen_elama-188x300.jpg\" width=\"188\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/08\/tuntemattoman_miehen_elama-188x300.jpg 188w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/08\/tuntemattoman_miehen_elama.jpg 317w\" sizes=\"auto, (max-width: 188px) 100vw, 188px\" \/><\/a>&#8217;Kes\u00e4ll\u00e4 tulee luettua v\u00e4h\u00e4n, on niin paljon muuta. Nytkin y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on p\u00f6lyttynyt pino hyvi\u00e4 kirjoja odottamassa syksyn h\u00e4m\u00e4ri\u00e4 iltoja ja aikaa&#8230; Kunpa sit\u00e4 olisi tuplasti! Olen lukenut kaikki Makinen suomennetut kirjat ja pit\u00e4nyt suuresta osasta, vaikka ne ovatkin melko ep\u00e4tasaisia. <\/em>Ranskalaisen testamentin<em> veroista ei viel\u00e4 ole tullut ja sen saakin unohtaa, kun lukee n\u00e4it\u00e4 muita. Joka tapauksessa kes\u00e4isten helteiden painottama lukukokemus t\u00e4m\u00e4kin.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Kirjailija Ivan \u0160utov asuu Pariisissa ja p\u00e4\u00e4tyy eroon nuoresta naisyst\u00e4v\u00e4st\u00e4\u00e4n L\u00e9asta. T\u00e4m\u00e4 el\u00e4m\u00e4nmuutos saa h\u00e4net p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n etsi\u00e4 menneisyytt\u00e4\u00e4n Ven\u00e4j\u00e4lt\u00e4 Pietarista, jossa h\u00e4n oli\u00a0kolmekymment\u00e4 vuotta sitten\u00a0kokenut suuren rakkauden kokonaan eri maailmassa kuin nykyinen. Niinp\u00e4 h\u00e4n palaa Ven\u00e4j\u00e4lle ja etsiytyy nykyiseen Pietariin sen 300-vuotisjuhlien aikaan ja yritt\u00e4\u00e4 sopeutua asiaan, ettei en\u00e4\u00e4 ole Neuvostoliitoa eik\u00e4 Leningradia. H\u00e4n kohtaa siell\u00e4 entisen rakastettunsa, mutta t\u00e4m\u00e4 asia j\u00e4\u00e4 sivuun, kun h\u00e4n tapaa kuuromyk\u00e4n Volskin. Ja nyt kirja vasta alkaa.<\/p>\n<p>Volski on tuntematon neuvostosankari, joka eli nuoruuttaan sodanaikaisessa Leningradissa. Nyt h\u00e4nt\u00e4 odottaa siirto vanhainkotiin pois nykyisyyden jaloista ja h\u00e4nt\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n kuuromykk\u00e4n\u00e4, koska kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n ei ole aikaa h\u00e4nelle, ei kuunnella eik\u00e4 auttaa. \u0160utov kuuntelee ja kuulee syk\u00e4hdytt\u00e4v\u00e4n tarinan. Se on kertomus sodasta, Leningradin piirityksest\u00e4, rakkaudesta ja uskollisuudesta. Volski kertoo siit\u00e4 kuinka h\u00e4n piiritetyss\u00e4 kaupungissa j\u00e4rjesti nuoren Milan kanssa teatteriesityksi\u00e4 viihdytt\u00e4\u00e4kseen n\u00e4lk\u00e4\u00e4n\u00e4kevi\u00e4 kaupunkilaisia ja oli lopulta yksi kaupungin puolustajista. Sodan tiimellyksess\u00e4 nuoret joutuvat erilleen: Mila toimii edelleen kaupungissa, mutta Volski l\u00e4htet\u00e4\u00e4n rintamalle. T\u00e4\u00e4ll\u00e4 h\u00e4n sotii itsens\u00e4 aina Berliiniin saakka.\u00a0 Palattuaan sodan j\u00e4lkeen takaisin Leningradiin h\u00e4n etsii Milan ja he asuvat onnellisina yhdess\u00e4 kaupungin laidalla, kunnes joutuvat Stalinin uhreiksi ja heid\u00e4t tuomitaan leireille Siperiaan. Volski selvi\u00e4\u00e4. H\u00e4n katselee p\u00e4ivitt\u00e4in taivaalle, koska Mila oli niin kehoittanut: &#8221;Katso joka p\u00e4iv\u00e4 taivaalle, edes hetken ajan, min\u00e4kin katson&#8230;&#8221;. Leirin j\u00e4lkeen Volski palaa Leningradin seudulle etsim\u00e4\u00e4n Milaa, mutta kuulee t\u00e4m\u00e4n surmatun jo leirin alussa. Lopun el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 Volski auttaa lapsia. H\u00e4n laulaa nuoruutensa operetin s\u00e4veli\u00e4 ja saa lapset rauhoittumaan, oppimaan ja luottamaan itseens\u00e4. Vanhuudessa on itse on yksin.<\/p>\n<p>Tarinan kuultuaan \u0160utov pakenee takaisin Pariisiin. H\u00e4n on nyt kokemusta rikkaampi, mutta k\u00e4ynyt l\u00e4pi my\u00f6s jotain unohtumatonta. T\u0161ehovin kertomus kahdesta rakastavaisesta on alkanut el\u00e4\u00e4 h\u00e4nen p\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Makinen uusin kirja j\u00e4\u00e4 rakenteellisesti puoliv\u00e4liin. H\u00e4nen kuvauksensa Ven\u00e4j\u00e4n ja Ranskan oloista, asukkaiden el\u00e4m\u00e4st\u00e4 ja kohtaloista kantavat komeasti h\u00e4nen edellisiss\u00e4 teoksissaan, mutta t\u00e4ss\u00e4 tarina hieman ontuu. Pitk\u00e4 johdantokertomus kirjailijan el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Pariisissa j\u00e4\u00e4 irralliseksi ja taas pitk\u00e4 tarina tuntemattoman miehen el\u00e4m\u00e4st\u00e4 Leningradissa valtaa suuren osan koko tarinasta. Tasapaino puuttuu. Kirjailija \u0160utov on valju henkil\u00f6, joka ei nouse kovinkaan esiin tarinasta. Sen sijaan Volskissa olisi ainesta suurempaankin. T\u00e4m\u00e4n kuvauksessa Makine on parhaimmillaan ja se nousee samaan luokkaan kuin <em>Ranskalaisessa testamentissa<\/em>, joka mielest\u00e4ni on edelleen parasta Makinea.<\/p>\n<p>Makine yritt\u00e4\u00e4 kirjassaan enemm\u00e4n kuin saavuttaa. Vertaukset <strong>T\u0161ehov<\/strong>in novelliin kulkevat l\u00e4pi koko tarinan, mutta tsehovilaisuus ei muuten p\u00e4\u00e4se t\u00e4ss\u00e4 esiin. Ehk\u00e4p\u00e4 muut ven\u00e4l\u00e4iset kertojat, kuten <strong>Gogol<\/strong>, ovat enemm\u00e4nkin l\u00e4sn\u00e4. Leningradin piirityksest\u00e4 on kerrottu ennenkin ja sen kauheudet ovat edelleenkin vavahduttavia. T\u00e4ss\u00e4 kerronassa on toisaalta samaa raakuutta ja julmuutta kuin h\u00e4nen kirjassaan\u00a0<em>Vain rakkaus<\/em>, mutta my\u00f6s runollista kauneutta. Kun luin Volskin kertomusta, soi p\u00e4\u00e4ss\u00e4ni <strong>\u0160ostakovit\u0161<\/strong>in <em>Leningrad-sinfonia<\/em>n boleromainen jyskytys. Musiikki ja kertomus nivoutuivat toisiinsa. Siin\u00e4 Makine oli onnistunut ja siit\u00e4 olisi saanut koko kirjan eik\u00e4 siihen olisi tarvinnut sotkea pitk\u00e4\u00e4 kehyskertomusta. Toisaalta nyt vastakohta nykyisen Pietarin el\u00e4m\u00e4n ja silloisen Leningradin kohtalon v\u00e4lille korostuu ja lukija p\u00e4\u00e4see itse kokemaan sen mullistuksen, jonka kaupunki on sodan j\u00e4lkeen saanut kokea. Kirjailijan vanha rakastettu on pettymys, liikenainen pahimmasta p\u00e4\u00e4st\u00e4, my\u00f6s kaupunki on pettymys viett\u00e4ess\u00e4\u00e4n 300-vuotisjuhlaansa. H\u00e4nen muistoissaan el\u00e4\u00e4 vanha Leningrad ja sen neuvostoaikainen el\u00e4m\u00e4. T\u00e4ss\u00e4kin vastakohdassa olisi ollut enemm\u00e4n kertomisen varaa.<\/p>\n<p>Kuitenkin puutteistaan huolimatta Makinen uusin kirja on lukemisen arvoinen. Sen kaunis pitk\u00e4 rakkaustarina, tuntemattoman miehen el\u00e4m\u00e4kerta, tekee siit\u00e4 hienon ja vivahteikkaan.<\/p>\n<p>Andre\u00ef Makine: Tuntemattoman miehen el\u00e4m\u00e4 (La vie d&#8217;un hommeinconnu). Suom. Ville Keyn\u00e4s. WSOY. 224 s.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Kes\u00e4ll\u00e4 tulee luettua v\u00e4h\u00e4n, on niin paljon muuta. Nytkin y\u00f6p\u00f6yd\u00e4ll\u00e4 on p\u00f6lyttynyt pino hyvi\u00e4 kirjoja odottamassa syksyn h\u00e4m\u00e4ri\u00e4 iltoja ja aikaa&#8230; Kunpa sit\u00e4 olisi tuplasti! Olen lukenut kaikki Makinen suomennetut kirjat ja pit\u00e4nyt suuresta osasta, vaikka ne ovatkin melko ep\u00e4tasaisia. &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=82\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":5,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[101,208],"class_list":["post-82","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-kirjallisuus","tag-proosa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/82","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=82"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":84,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/82\/revisions\/84"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=82"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=82"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=82"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}