{"id":92,"date":"2010-09-17T19:10:50","date_gmt":"2010-09-17T17:10:50","guid":{"rendered":"http:\/\/tuomo123.blogit.fi\/?p=92"},"modified":"2013-04-23T05:32:47","modified_gmt":"2013-04-23T03:32:47","slug":"poikakirja","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=92","title":{"rendered":"Poikakirja"},"content":{"rendered":"<p><span style=\"color: #008000;\"><em><a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/09\/olli_jalonen.jpg\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" class=\"size-medium wp-image-1615 alignleft\" alt=\"olli_jalonen\" src=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/09\/olli_jalonen-206x300.jpg\" width=\"206\" height=\"300\" srcset=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/09\/olli_jalonen-206x300.jpg 206w, https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/wp-content\/uploads\/2010\/09\/olli_jalonen.jpg 235w\" sizes=\"auto, (max-width: 206px) 100vw, 206px\" \/><\/a>&#8217;Tartuinpa syksyn uutuuteen ihan tuoreeltaan enk\u00e4 pettynyt. T\u00e4t\u00e4 kirjaa ei voinut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 k\u00e4dest\u00e4\u00e4n ennen loppua, sellaisia on nyky\u00e4\u00e4n harvassa. Jalosen uutuus vangitsee ainakin t\u00e4llaisen l\u00e4hes samanik\u00e4isen, mutta varmaan muitakin. H\u00e4nen kielens\u00e4 on valloittavaa ja asiat soljuvat kuin kymi eteenp\u00e4in. El\u00e4m\u00e4n haikeus, nuoruuden katoavaisuus, lapsuuden el\u00e4m\u00e4 henkiv\u00e4t kirjan jokaiselta sivuilta.&#8217;<\/em><\/span><\/p>\n<p>Kirja on 60-luvulle sijoitettu nuoren murrosik\u00e4\u00e4 l\u00e4hestyv\u00e4n pojan kasvutarina. Tarina kerrotaan min\u00e4-muodossa historiallisessa preesenssiss\u00e4 ja lienee ainakin osittain omael\u00e4m\u00e4kerrallinen kertomus kirjailijan omasta lapsuudesta. Tapahtumapaikkana on H\u00e4meenlinna. Tarinan kertojalla Ollilla on kolme vanhempaa sisarta ja yksi nuorempi. Anna-Liisa on jo l\u00e4hes aikuinen ja kirjan lopussa h\u00e4n muuttaakin pois kotoa. Kaksoset Outi ja Eini kasvavat rippikoului\u00e4ss\u00e4 naisiksi ja Pieni on Ollia vuotta nuorempi autistinen tytt\u00f6. Is\u00e4 on p\u00e4\u00e4kaupunkiseudulta kaupunkiin muuttanut kauppias ja \u00e4iti tekee satunnaisesti t\u00f6it\u00e4 munien pakkaajana. Perheell\u00e4 on yst\u00e4v\u00e4perhe, Kalliot, joiden kanssa seurustellaan ja k\u00e4yd\u00e4\u00e4n retkill\u00e4 60-luvun tyyliin. Heill\u00e4 on Ollin ik\u00e4inen tytt\u00f6 Eeva-Leena.<\/p>\n<p>Ollin el\u00e4m\u00e4n t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 suurelta osin koulu. Opettaja on sodan runtelema mies, joka haluaa tehd\u00e4 42 pojasta miehi\u00e4 armeijamaisilla tavoilla. <em>&#8221;Mies on selk\u00e4rankainen eik\u00e4 lapamato.&#8221;<\/em> H\u00e4n vaatii t\u00e4ydellisen hiljaisuuden ja tottelemisen, ei hyv\u00e4ksy kantelemista eik\u00e4 vastaansanomista. Niist\u00e4 seuraa rangaistus, joka ei ole aina ihan tavanomainen, yleens\u00e4 se p\u00e4\u00e4ttyy itkuun ja sit\u00e4 kautta yleiseen nolaamiseen ja haukkumiseen. Oppilaat kuitenkin kunnioittavat opettajaansa, haluavat totella t\u00e4t\u00e4 vaikka hammasta purren ja kasvaa miehiksi.<\/p>\n<p>Luokan kiusattu poika on Elefantti, jonka sairaalloinen lihavuus on kaikkien pilkan ja kiusan kohde, my\u00f6s opettajan. Olli potee migreeni\u00e4 ja kohtaus seuraa usein Elefantin kiusaamista. H\u00e4n ei sit\u00e4 mieless\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksy. Lopulta kiusa saa katastrofimaisia piirteit\u00e4 ja kun Elefantti ei en\u00e4\u00e4 pysty jaloillaan tulemaan kouluun, alkavat kiusan vaikutukset n\u00e4ky\u00e4. Lopulta Olli n\u00e4kee lehdest\u00e4, kuinka siin\u00e4 k\u00e4vi, mutta se on vasta my\u00f6hemmin, kun kaikki on jo ohi.<\/p>\n<p>Lukuvuoden lopulla opettajan hermot pett\u00e4v\u00e4t ja h\u00e4net m\u00e4\u00e4r\u00e4t\u00e4\u00e4n lomalle. Sijaiseksi tulee Putte-Possu, joka on t\u00e4ysin eri maata kuin opettaja. Kuri on olematon, asiat opetetaan toisin, lopulta ei ollenkaan. Pojat ottavat vallan luokassa. Joulun j\u00e4lkeen opettaja palaa ja samalla kuri ja j\u00e4rjestys, mutta my\u00f6s mielivaltainen kohtelu. J\u00e4lleen opetellaan asiat suomeksi, Olli tekee listojaan puruvintin kirjoituskoneella ja opettelee ulkoa asioita, joista joskus voi olla hy\u00f6ty\u00e4: maita ja lippuja, el\u00e4inluokkia, historian tapahtumia, sanomalehtien uutisia.<\/p>\n<p>Pojat kulkevat kaupungilla, kokevat seikkailuja kesken\u00e4\u00e4n ja tytt\u00f6jen kanssa, kokeilevat r\u00e4j\u00e4hteit\u00e4, tekev\u00e4t kepposia. Samanaikaisesti Pieni muuttuu yh\u00e4 sulkeutuneemmaksi, \u00e4iti suree, Olli miettii p\u00e4\u00e4sy\u00e4 sisarensa maailmaan. Mutta opettaja, h\u00e4n ei selvi\u00e4 seuraavasta kev\u00e4\u00e4st\u00e4 ja niin Olli saa taas selata lehti\u00e4. Opettajan kuolema on h\u00e4nelle askel aikuisuuteen. Siin\u00e4 apuna on yst\u00e4vyys Eeva-Leenan kanssa. Se ja koulun loppuminen tuovat asioihin jotain uutta pohdittavaa ja opettaja unohtuu.<\/p>\n<p>Oli todella mielenkiintoista ja inspiroivaa lukea Jalosen uutta kirjaa. Koska olen itse k\u00e4ynyt kouluni H\u00e4meenlinnassa 60-luvulla, niin tunnistin kirjasta monta tapahtumaa, jotka her\u00e4ttiv\u00e4t silloin minunkin, maalaispojan, mielenkiinnon. Muistan Kuivansillan urheilukent\u00e4n, jossa seurasin HPK-Lukko-ottelua, kaskelotin, el\u00e4inn\u00e4yttelyn, Rengon hyppyritien ja Ahveniston uimalan. Kirjan tapahtumat olisivat voineet sattua minullekin. Jokaisessa luokassa oli poika, joka oli mentt\u00e4nyt sormiaan omatekoisissa pommeissa, oli my\u00f6s lihavia kiusattavia ja kauniita tytt\u00f6j\u00e4, joista oltiin kiinnostuneita. Kirjan pojan ik\u00e4 vain j\u00e4i minulle ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4iseksi. Opettaja oli kansakoulun opettaja, mutta poika vaikutti oppikouluik\u00e4iselt\u00e4. T\u00e4llaisia opettajia siihen aikaan oli muutamia, mutta olen niihin t\u00f6rm\u00e4nnyt my\u00f6hemminkin. Kuvaavaa on se, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 opettajista pidettiin kaikesta huolimatta, vaikka ulkopuolisesta se tuntuu t\u00e4ysin mahdottomalta. Sota ei ole ainoa syyllinen n\u00e4iden miesten tunnevaurioon, kyll\u00e4 kasvatuksellakin on oma taakkansa. Muistan my\u00f6s ker\u00e4ilyt. Min\u00e4kin tutkin maita ja kaupunkeja, tein listoja ja ker\u00e4sin rekkareita. Oliko se siihen aikaan yleinen tapa? Nyky\u00e4\u00e4n ei poikia tahdo saada en\u00e4\u00e4 kiinnostumaan samoista asioista.<\/p>\n<p>Ehk\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 syist\u00e4 kirja tuli aivan iholle, kuten sanotaan ja sen hengen l\u00f6ysi itsest\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 on tyypillinen sellainen kirja, jossa juoni j\u00e4\u00e4 lopulta sivurooliin tunnelman kustannuksella ja tunnelmaa t\u00e4ss\u00e4 kirjassa on. Se aivan pursuaa 60-lukua ja sen aikaista el\u00e4m\u00e4\u00e4. Mit\u00e4\u00e4n omiin muistikuviini poikkeavaa en l\u00f6yt\u00e4nyt ja kirja nostatti lukemattomia jo l\u00e4hes unohtuneita muistoja pintaan. Niinp\u00e4 minusta t\u00e4m\u00e4 kirja on onnistunut, se t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 laajemmassakin mieless\u00e4. Eiv\u00e4tk\u00e4 ne vanhan opettajan lausahdukset kaikki olleet huonoja, sill\u00e4 el\u00e4m\u00e4 on usein otettava sellaisena vastaan kuin sen saa.<\/p>\n<p><em>&#8221;N\u00e4in min\u00e4 opin ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 vain on eik\u00e4 riisiryynipuuroa.&#8221;<\/em><\/p>\n<p><em>Olli Jalonen: Poikakirja. Otava. 256 s.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>&#8217;Tartuinpa syksyn uutuuteen ihan tuoreeltaan enk\u00e4 pettynyt. T\u00e4t\u00e4 kirjaa ei voinut p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4 k\u00e4dest\u00e4\u00e4n ennen loppua, sellaisia on nyky\u00e4\u00e4n harvassa. Jalosen uutuus vangitsee ainakin t\u00e4llaisen l\u00e4hes samanik\u00e4isen, mutta varmaan muitakin. H\u00e4nen kielens\u00e4 on valloittavaa ja asiat soljuvat kuin kymi eteenp\u00e4in. El\u00e4m\u00e4n &hellip; <a href=\"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/?p=92\">Lue loppuun <span class=\"meta-nav\">&rarr;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"iawp_total_views":8,"footnotes":""},"categories":[2],"tags":[101,208],"class_list":["post-92","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-kirja-arvioinnit","tag-kirjallisuus","tag-proosa"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/92","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=92"}],"version-history":[{"count":3,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1614,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/92\/revisions\/1614"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=92"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=92"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/luopioistenkasvisto.fi\/blogi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=92"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}