Header image
line decor
   ............info(at)luopioistenkasvisto.fi
line decor
 
 
 
 
    Luopioisten rupijäkäliä  
  Lajisivulle   Ohjeet
  Alkuun   Päivitys: 27.12.2015
 
 

 


Rupijäkäliä on lajistollisesti 2/3 kaikista jäkälälajeista. Ne ovat hyvin vaikeasti määritettävissä lajilleen, varsinkin kun kirjallisuutta on vähän. Jäkälän sekovarsi muodostuu yleensä rupimaisesta massasta tai se on hyvin pieni. Lajit ovat yleensä kivijäkäliä tai epifyyttejä puiden rungoilla. Tähän on koottu vai sellaisia jäkäliä, jotka on helppo tuntea ja ovat yleisiä. Monella lajilla on rinnakkaislajeja, jotka voidaan erottaa vain kemiallisesti tai solutason tutkimuksilla. Usein kyse on lajiryhmästä, jonka edustajia on esitelty tässä esimerkkinä. Luettelo täydentyy, kun tuntemus paranee.

1 Kehräjäkälät (Lecanoraceae ym.), Suomessa Lecanora-sukuun kuuluu n. 75 lajia. Epifyytteinä yleensä lehtipuilla ja keloilla, kivillä ja kallioilla, muistuttavat laakajäkäliä (Physciaceae), mutta sekovarsi ei ole liuskainen, korkeintaan vain ruusukkeen reunalta.  
  Kallioilla, kotelomaljat vihreitä, lekideoideja L. polytropa
  Haavalla, kotelomaljat punaruskeita, lekanoroideja L. allophana
  Lehtipuilla harmaa, kotelomaljat samoin, lekanoroideja L. carpinea
  Kivipinnalla, kotelomaljat suklaanruskeat, reunus vaalea L. cenisia
  Kivillä, vihertävä, kotelomaljat ruskeat (Protoparmeliopsis) P. muralis
  Kelopuulla, vihertävä, kotelomaljat samoin L. varia
  Kalliolla, vaalea pahkurainen, kotelot mustia (Tephromela) T. atra
2 Jauhejäkälät (Lepraria), Suomessa toistakymmentä lajia, jauheisia, yleensä kivipinnalla tai epifyyttinä  
  Kuusen rungolla, sinertävä L. jackii
  Katajan tyviosassa, kellertävänharmaa L. incana
  Pystysuoralla varjoisilla kalliolla, reunoilla liuskoja L. membranacea
  Paisteisilla kallioilla, ryynimäinen L. neglecta
3 Kultajäkälät (Caloplaca), kirkasvärisiä, ruusukkeisia, epifyyttejä tai kivipinnan jäkäliä. Kotelomaljat usein oransseja, lekanoreideja. Suomessa n. 50 lajia.  
  Soredinen, reunoilla pitkiä kapeita liuskoja, ei kotelomaljoja C. decipiens
  Sorediton, liuskatat kuperia, kotelomaljoja runsaasti C. saxicola
  Haavalla vihertävää rupea, kotelomaljat pienet oranssit C. flavorubescens
  Kalliolla kellertävää rupea, kotelomaljat punaiset C. flavovirescens
  Kalliolla keltaoranssia rupea, kotelomaljat puuttuvat C. citrina
4 Nuppimaiset jäkälät: sekovarret huomaamattomia, kotelomaljat varrellisia ja nuppimaisia. Suomessa useita kymmeniä eri sukuihin vietyjä lajeja. Pieniä epifyyttejä.  
  Nupin alta kellanvihreä, alle millin korkuisiua, linssimäisiä, Calicium C. trabinellum
  Suomumainen, neula musta, nupin alta kellertävä, Chaenotheca C. phaeocephala
  Vihreä jauheinen, lahopuulla, nuppi keltainen C. furfuracea
  Vihertävä, varsi musta, nuppi sammalenruskea C. trichialis
5 Karttajäkälät (Rhizocarpon), kivipinnalla tiukasti kiinni, muodostavat ruutumaisia kuvioita tai ruusukkeita. Suomessa on n. 45 lajia tai alalajia.  
  Keltainen, kotelomaljat mustat R. geographicum
  Sinertävänharmaa, kotelomaljat mustia R. eupetraeum
  Ruosteenruskea, kotelomaljat mustat R. oederi
  Tummanruskea, kotelomaljat mustat R. polycarpum
6 Kuoppajäkälät (Acarospora) ovat ryhmyisiä, kokkareisia jäkäliä yleensä kivipinnalla. Suomessa on n. 20 lajia  
  Punaruskea, paksu ja lohkeileva A. sinopica
  Tumman nahanruskea, paksu ja litteä A. fuscata


Rupijäkäliä peltokiveltä Padankoskella.

 

 

 



7 Laikkajäkälät (Pertusaria) ovat monenlaisella alustalla kasvavia paksuja harmaita tai kellertäviä rupijäkäliä. Suomessa on n. 28 lajia  
  Tinanharmaa, soraalit palloina keskiosassa P. amara
  Teräksenharmaa, soraalit vaaleita ? P. albescens
8 Läiskäjäkälät (Phlyctis) ovat lehtipuiden rungoilla tiiviinä kerroksina olevia epifyyttijäkäliä. Kotelomaljat sekovarren sisällä. Kaksi lajia.  
  Vaaleanharmaa selvärajainen, haavan rungolla P. argena
9 Kermajäkälät (Ochrolechia) ovat paksuja kermanvärisiä jäkäliä, steriilejä ja soredisia. n. 13 lajia.  
  Haavan rungolla, paksu, kermainen, kotelomaljoja O. pallescens
  Kivipinnalla, harmaa, paksu, soraaleja, ei kotelomaljoja O. androgyna
10 Rokkojäkälät ovat ruutuisia tiukasti kivialustassa kiinni olevia jäkäliä. Kotelomaljat punaisia.  
  Kivillä ja kallioilla, sekovarsi harmaa, kotelot pinnassa (Ophioparma) O. ventosa
  Kallionkoloissa, harmaa massamainen, punaiset kotelot uponneita massaan (Haematomma) H. ochroleucum
11 Keltaiset jauheiset jäkälät (Candelariella, Chrysothrix, Psilolechia) ovat yleensä kivipinnan jäkäliä.  
  Typpipitoisilla avoimilla kivillä, kotelomaljat harvinaisia Can. coralliza
  Kallioseinien ylikaltevilla pinnoilla, ei kotelomaljoja Chr. chlorina
  Varjoisissa koloissa, keltaisia kotelomaljoja paljon Ps. lucida
12 Nastajäkälät (Baeomyces) ovat vihreän harmaita maalla tai kivellä kasvavia rupijäkäliä, joilla voi olla liuskaiset sekovarren reunat. Kotelomaljat jalallisia kuin pieniä sieniä. Suomessa 3 lajia.  
  Maalla tai kivellä, pioneerilaji, jyväksellinen sekovarsi B. rufus
  Kivillä ja kallioilla, myös maassa, sekovarren reunat liuskaiset B. carneus
13 Maljajäkälät (Diploschistes) ovat vaaleanharmaita maa- ja kivijäkäliä. Kotelomaljat ruukkumaiset sekovarteen vajonneet. Suomessa 3 lajia.  
  Happamilla kivillä ja pystykallioilla, kilpiruutuinen D. scruposus
14 Piirtojäkälä (Graphis), lehtipuun kuorella G. scripta
15 Suomujäkälät (Hypocenomyce) ovat usein kelon tai palaneen puun pinnalla olevia harmaita rupijäkäliä, joiden kotelomaljat ovat mustia. Suomessa n. 7 lajia.  
  Oliivinvihreä, 1-2 mm suomuista muodostunut H. scalaris
16 Ruskeiset (Mycobilimbia) ovat ohutrupisia jäkäliä, joilla yleensä on runsaasti värikkäitä pallomaisia kotelomaljoja. Suomessa 7 lajia.  
  Kotelomaljat nahanväriset M. carneoalbida
  Kotelomaljat tummanruskeita M. tetramera
17 Korpijäkälät (Mycoblastus) ovat harmaita kilpiruutuisia, sordisia jäkäliä. Kotelomaljat mustia. Suomessa 4 lajia.  
  Sekovarren sisus kirkkaanpunainen M. sanguinarius
18 Kuurajäkälät (Trapeliopsis) ovat rupi- tai suomumaisia jäkäliä. Kotelomaljat ruskeanmustia. Suomessa 7 lajia.  
  Pioneerilaji maanmuokkausalueilla, harmaa, T. granulosa
19 Kiventierat (Aspicilia) ovat rupimaisia, ruutukuvioisia jäkäliä tiukasti kiven pinnassa kiinni. Suomessa n. 35 lajia.  
  Tuhkanharmaa, kotelomaljat mustat, laikun keskellä A. cinerea
20 Ruskeiset (Biatora) kasvavat usein sammalten päällä vihertävänä massana, kotelomaljat hyytelömäiset.  
  Kotelomaljat ruskeat B. vernalis
  Ei kotelomaljoja, kellertävänä jauheena esim. katajalla B. efflorencens
  Lisäksi on löytynyt suuri joukko rupijäkäliä, joilla on olematon sekovarsi ja tummat pistemäiset kotelomaljat (esim. Buellia) sekä kehräjäkäliä muistakin suvuista kuin Lecanora (esim. Lecidea, Lecidella). Myös pienet nuppipäiset jäkälät ovat katsomatta (esim. Sclerophora ja Scoliciosporum).