| |
|
Lajikuvaus
Kuvaus: Keuhkosammal kuuluu keuhkosammalten (Marchantiaceae) heimoon ja on maassamme sukunsa ainoa laji. Tämä maksasammal on helppo tuntea sekä levymäisistä sekovarsistaan, jotka usein peittävät kostean maan laajaltakin alueelta että sateenvarjomaisista muna- ja siittiöpesäkkeistöistään. Kaksikotinen.
Koko: Suurikokoisimpia maksasammaliamme, 5 - 15 cm pitkä, 1 - 2 cm leveä, muodostaa mattomaisia kasvustoja.
Kasvupaikka: Kosteat ja märät alustat, ojat, rannat, puutarhat, nuotiopaikat. Taimitarhoilla tulokkaana.
Levinneisyys: Yleinen koko maassa, kosmopoliitti ympäri maapallon.
Muuta: Nykyään sammal jaetaan kolmeen alalajiij:
Tunturikeuhkosammal (M. polymorpha ssp. montivagans)
Rantakeuhkosammal (M. polymorpha ssp. polymorpha)
Palokeuhkosammal (M. polymorpha ssp. ruderalis)
|
|
Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa
Keuhkosammal kuuluu maksasammaliin ja on Luopioisissa melko yleinen. Alalajeja ei ole erikseen etsitty.
Rantakeuhkosammal on tavattu täällä lähteisistä ojista, jolloin se voi kasvaa jopa vedessä, lähteiköistä ja savisista pellonojista. Palokeuhkosammal kasvaa kuivemmilla paikoilla ja jää pienemmäksi maan pinnan mukaan kasvavaksi muodoksi. Sen voi löytää kosteilta teiltä, joutomailta, pientareilta ja puutarhoista, jossa se voi rikkana olla kiusallinen joskus jopa vaikea hävittää.
Kuvat on otettu lähteisestä ojasta ja vasemmanpuoleisessa kuvassa näkyy siittiöpesäkkeen kannattimia, joiden levymäinen yläosa useimmin on litteä ja yhtenäinen. Naaraspesäke on vastaavanlainen mutta 8-haarainen (kuva4). Kuvassa 2a näkyy yhtenäistä sammalkasvustoa ja kasvin solukkoa sekä maljoja, joissa syntyy itulevyjä (ssp. ruderalis).
Maastotuntomerkki: Tumma vihreä väri ja iso koko.
Vertaa seuraaviin
Taskulapasammal
Kuppilapasammal
|
|