Rantojensuojeluohjelma

Luopioisten alueelta rantojensuojeluohjelmaan kuuluu pieniä paloja Kukkian saarten rantaviivaa.

Ohjemaan kuuluva alue sijaitsee Kukkian länsiosassa Iso-Vekunan saaren luona. Siihen kuuluu osa saaren kaakkoisrantaa sekä sen itäpuolella olevat kymmenkunta pientä saarta ja luotoa. Näiden luonto pyritään säilyttämään alkuperäisenä.

Iso-Vekunan saari on ehkä arvokkainta osaa Kukkiasta. Se on säilynyt paljolti luonnontilaisena ja rantarakentaminen on siellä ollut hillittyä. Osia saaresta on liitetty aikoinaan lehtojensuojeluohjelmaan. Tällä pyritään suojaamaan alueella kasvavat harvinaiset kasvit. Lehdossa kasvaa lehmusten ja muiden lehtokasvien lisäksi alueen ainoat pesäjuuret, joiden levinneisyys muutenkin on Luopioisissa jo äärirajoillaan.

Valitettavasti itse en ole liikkunut vielä Ison-Vekunan alueella. Asia korjaantuu ensi kesänä ja sitten voin täydentää tämän sivun sieltä tehdyillä havainnoilla ja kuvilla.

Nämä kuvat ovat läntiseltä Kukkialta Kukkiasaaren lähettyviltä.

Kuva on otettu Laipasta Pihtilammen alueelta syksyllä 2008.

Rantarakentaminen

Luopioinen on tunnetusti kesäpitäjä. Täällä viettää vapaa-aikaansa suuri määrä ihmisiä ja alueen asukasluku kaksin- jopa kolminkertaistuu aina loma-aikoina. Tämä näkyy selvästi menneiden vuosien ja myös nykyisessä rantarakentamisessa. Koko nykyisellä Pälkäneellä on vapaa-ajan asuntoja liki kaksinkertainen määrä asuinrakennuksiin verrattuna. Suurin osa vapaa-ajan asunnoista on rannoilla. Näiden sijaintia säätelee lainsäädäntö eikä asumusta saa rakentaa liian lähelle vesirajaa. Monesti sauna kuitenkin nököttää aivan kiinni rantaviivassa.

Rantarakentaminen voi olla näinkin näkymätöntä. Vaikka vanha loma-asunto on aivan rannssa, sitä ei juurikaan huomaa järveltä.

Vakituinenkin asuintalo voi sopia hienosti maisemaan, kunhan rantaa ei ole rakennettu aivan täyteen.

Molemmat kuvat ovat Padankosken Kyläjärveltä.

Suojeltavat rannat ja kasvit

Rantarakentamista säädellään rantakaavalla. Monet ranta-alueet kuitenkin ovat edelleen ilman vahvistettua kaavaa. Kasvillisuuden kannalta tulisi Luopioisten järvien ja jokien rannoista säilyttää edustava määrä erilaisia rantoja, kallioita, hietikoita, luhtasoita, rantarakentamiselta. Tällöin niillä elävät kasvit säilyisivät ja niiden tulevaisuus olisi kunnossa. Myös vesillä liikkuville retkeilijöille jäisi silloin sopivia rantautumispaikkoja, joita nyt alkaa olla jo liian vähän.

Rantarakentamisesta kärsiviä kasveja ovat monet pienet muta- ja hiekkarantojen kasvit sekä ravinteisuutta vaativat kasvit.

Monet näistä ovat EU:n kansainvälisiä vastuulajeja tai paikallisesti uhanalaisia lajeja.

Kuva on Padankosken Vähäjärveltä.

Rannoilla viihtyvistä kasveista yleensä suuret ja voimakkaat kasvit, kuten järviruoko, osmankäämi ja kurjenmiekka menestyvät hyvin. Jotta edellisessä taulukossa esiintyvät pienemmät rantakasvit säilyttäisivät paikkansa rantojen kasvillisuudessa, saattaisi olla paikallaan myös hävittää suurempaa kasvillisuutta pois. Näin onkin Kukkialla tehty niittämällä umpeenkasvaneita järvenlahtia ja rantoja. Myös ruoppausta on kokeiltu maisemallisena keinona tai järven rantojen palauttamisena luonnontilaan. Näissä toimenpiteissä tulee kuitenkin säilyttää maltti ja huomioida, että ranta-alueella saattaa kasvaa myös suuria harvinaisuuksia, kuten sarjarimpi, sahalehti tai kapealehtiosmankäämi.