Luopioisten kasvisto

............info(at)luopioistenkasvisto.fi

Metsät ............................ Suot

Vesistöt ....................... Kalliot, rannat

Pellot, kedot, niityt ................. Pihat, puistot

Suot:

Suo on turvetta muodostava ekosysteemi, jossa turvekerroksen paksuus on vähintään 30 cm ja kolme neljäsosaa aluskasvillisuuden osuudesta on turvetta. Suo syntyy lähinnä kolmella eri tavalla: vesistö kasvaa umpeen, metsämaa soistuu tai soistumalla primaarisesti, jolloin paljaan kivennäismaan valtaavat suoraan suokasvit (esim. maankohoamisen seurauksena rannikoilla).
Suomi on runsassoinen maa, n. 29 % maa-alasta. Suoalueista luonnontilaisia on noin kolmannes. Pirkanmaalla soiden määrä ja koko on vähäinen. Tämä pätee myös Luopioisten alueeseen. Monet Luopioisten soista ovat pieniä vesistöjen umpeenkasvun myötä tulleita painanteita tai pohjaveden vaivaamia metsiä. Ainoa suurempi kokonaisuus on osittain Padasjoen puolelle ulottuva Natura 2000-kohde Kurkisuo.
Suot luokitellaan ensinnäkin keskusta- ja reunavaikutteisiin soihin, joita molempia alueelta löytyy. Ravinteisuuden mukaan suot luokitellaan ombrotrofisiin ja minerotrofisiin soihin. Päätyyppeja on kuusi: korpi, räme, neva, letto, luhta ja lähteikkö. Alueelta löytyy kaikkia muita paitsi lettoja, jotka ovat koko Etelä-Suomessa hyvin harvinaisia ravinteisia soita (Eurola & Kaakinen,1978).

Luhtavillaa Kurkisuon mesotroofisessa sarakorvessa.

Lammenreunusnevaa Pikku-Sorsamon rannassa.

Seuraavaan taulukkoon olen koonnut Luopioisten alueella olevien suotyyppien tyyppilajeja.

Suotyypit	Putkilokasvilajeja
Korpi	kuusi, koivu, pajut, mustikka, suursaniaiset, metsäkorte, pallosara, korpikastikka, suomuurain, kurjenjalka, luhtavilla
Räme	mänty, suopursu, juolukka, kanerva, suokukka, tupasvilla, karpalo, variksenmarja, rahkasara
Neva	pullosara, jouhisara, raate, luhtavilla, juurtosara, mutasara, järvikorte, karpalo, valkopiirtoheinä, rahkasara, leväkkö
Letto	Alueella ei ole lettoja
Luhta	luhtavilla, pullosara, harmaasara, tähtisara, suovehka, kurjenmiekka, rentukka, osmankäämi, rantakukka, järviruoko, korpi- ja viitakastikka
Lähteikkö	lehtopalsami, velholehti, kaislasara
Muuntuma	Sekaisin eri pääsuotyyppien kasveja. Syntynyt ojituksen tai metsänhoidon seurauksena.

Luopioisten alueen suoluonnossa on tapahtunut havainnointiaikana ratkaiseva muutos. Lähes kaikki suoalueet on ojitettu. Tällä hetkellä ne ovat suurelta osin ojikoita ja eriasteisia muuntumia, joista kaikista ei suinkaan tule kelvollista metsämaata. Luonnontilainen suo on harvinaisuus. Tällaisia löytyy vielä Laipasta ja pikkujärvien rannoilta sekä tietenkin Kurkisuolta. Ravinteinen Häyläsuo on muuntunut ryteiköksi, josta harvinaiset kasvit ovat kadonneet tai ovat katoamassa. Suokasveja löytää nykyään rannoilta ja hylätyiltä suopelloilta. Ehkä niistä muodostuu aikaa myöten uusia soita.

Räme- ja nevareunusta Paha-Laipan ympäristössä.

Esimerkkejä Luopioisten alueelta hävinneistä tai pahoin harvinaistuneista suokasveista.

Hävinneet	Harvinaistuneet
Lettosara (Häyläsuo) Vilukko (Kuohijoki) Hentosuolake (Häyläsuo) Hoikkavilla (Kurkisuo ) Punakämmekkä (Häyläsuo) Pikkukihokki (Kurkisuo ) Hetekaali (Purastie) Jouhiluikka (Häyläsuo)	Äimäsara (Häyläsuo) Rimpivihvilä (Kurkisuo) Vaivero (Ison-Laipan alue) Herttakaksikko (yksi löytö) Soikkokaksikko (4 löytöä) Kaitakämmekkä (Kurkisuo) Tupasluikka (Kurkisuo) Keltasara (pari löytöä)

* Pikkukihokkia ja hoikkavillaa en ole koskaan nähnyt Kurkisuolla.