’Kahlasin tässä päivänä muutamana vanhan hiekkakuopan pohjalla kymmensenttisessä vedessä. Olikohan siellä kaivettu liian syvälle, pohjavesirajan alapuolelle? No, joka tapausessa hieraisin silmiäni, kun näin oheisen kuvan mukaisen näyn. Mitä tuolla on, mikä väri, mikä kontrasti? Eihän vielä ole ruska-aika eikä mikään muukaan keskikesällä tee tuollaista väriä. Lähempää tarkasteltuna punaiset nauhat osoittautuivat juuriksi, jotka olivat veden korkeuden vuoksi kasvaneet puun varresta ja levittäytyneet veteen. Kuvassa on erheellisesti kiiltopajun lehtiä, sillä puu oli kuin olikin ihan tavallinen harmaaleppä.’
Harmaaleppä (Alnus incana) on yleinen puu tai pensas koko maassa. Pohjoisimmassa osassa maatamme esiityy sen toinen alalaji kuolanharmaaleppä. Kun kasvien tuntomerkkejä luetellään, harvoin esitellään sen juuria. Niinpä etsiessäni harmaalepästä kertovia juttuja netistä, en mistään löytänyt tietoa sen juurista, juurinystyröitä lukuunottamatta. Kaikki muut tuntomerkit kyllä tuli mainittua erikoismuotoja myöten. Varmaankin tuo punainen väri ei ole tyypillinen harmaalepälle, sillä muuten se olisi jossain mainittu. Luulen sen johtuvan siitä, että juuret eivät ole maassa vaan vedessä. Olen nähnyt joidenkin muidenkin kasvien kasvattavan vesijuuria, mutta en koskaan tuon värisiä, vai olenko vain katsonut huolimattomasti. Lepällähän on punaista väriä muuallakin, ainakin kuoren alla ja kukissa, joten ei tuo väri aivan tuntematon sille ole. Lehdethän leppä pudottaa vihreinä, joten varsinaista syysväriä sillä ei ole. Tämä taas johtuu tämänhetkisen tiedon mukaan siitä, että sen ei tarvitse varastoida viherhiukkasia varren varastosoluihin, koska sillä on juurinystyröidensä puolesta omavaraisuus typen suhteen. Jotenkin vain tuntuu oudolta, kun luonnossa ei mitään heitetä hukkaan, niin miksi leppä tekisi tässä poikkeuksen. Niinpä se ei taida tällälailla toimiakaan.
Kummallista kuinka paljon luonnossa on ihmeteltävää ja kuinka vähän sitä todellisuudessa tietää ja ymmärtää. Pitäisi aina Steve Jobsin lailla osata ajatella toisin. Uudet keksinnöt ja uudet oivallukset syntyvät usein poikkeuksellisesta ajattelusta. Ei myöskään saisi hyväksyä ensimmäistä vaihtoehtoa, vaan miettiä muitakin. Lopulta jostain saattaa putkahtaa esiin se aivan uusi innovaatio.