Lajikuvaus

Kuvaus: Salokeltanot ovat monivuotisia sikurikasveja, joiden varsi on hento ja pysty, varsilehtiä on 0 - 1 kpl ja se on usein ruodillinen. Ruusukelehtiä kasvin tyvellä on paljon, lehtilapa on soikea, hampainen ja pyöreätyvinen, mykeröt ovat huiskilossa, kehto on nysty-, tähti- ja hapsikarvainen.

Koko: 10 - 60 cm

Kasvupaikka: Tuoreissa ja rehevissä metsissä, lehdoissa, hakkuilla.

Levinneisyys: Yleinen koko maassa, harvinaistuu Pohjois-Lappiin mennessä.

Mikrosienet:
keltanonruoste (Puccinia hieracii)
keltanonnoki (Entyloma hieracii)
sikurinkolohärmä (Golovinomyces cichoracearum)

Muuta: Ryhmälaji. Laji.fi-tiedostossa on mainittu 32 pikkulajia. Joskus vaikea erottaa H. Vulgata-ryhmän lajeista.

Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa

Salokeltanot ovat alueella hyvin yleisiä.

Keltano näyttää viihtyvän varjoisissa metsissä. Joskus se on tavattu myös hakkuilta, mutta silloin se ei kestä varjostusta. Muodostaa usein pieniä laikkuja metsän aukkopaikkoihin ja rinteille.

Pikkulajeja ei ole vielä eroteltu toisistaan ajan puutteen vuoksi. Toisaalta ne ovat melko vaikeasti erotettavissakin. Olen kuitenkin kartoitusretkillä hyvin usein tallentanut näytteen erilaisista kasvustoista.

Määrityksessä on otettu huomioon lähinnä varsilehtien lukumäärä (0-1 kpl) ja ruusukelehdet.

Kirjallisuustiedot

- Ranta, Y. 1996: Eräs salokeltano (Hieracium hololoma Brenn.) – sen levinneisyydestä ekologiasta ja kukkimisesta Suomessa. - Talvikki 20: 92-96.
- Ranta, Y. 1991: Erään salokeltano (Hieracium lateriflorum) ja sen levinneisyys Suomessa. - Talvikki 15: 82-90.