| |
|
Lajikuvaus
Kuvaus: Isonuijasammal kuuluu nuijasammalten (Meesiaceae) heimoon. Suvussa on Suomessa neljä lajia. Verso on tummanvihreä, pehmeä. Lehdet alaosasta leveät, terävät, hampaattomat, litteäreunaiset. Keskisuoni on voimakas ja ulottuu lehden kärkeen. Pesäke on päärynämäinen, kallistunut, perä hyvin pitkä, punainen.
Koko: Sammal on pieni (1 - 5 cm), pesäkeperä huomiotaherättävän pitkä (jopa 11 cm), kasvaa yksittäin tai pieniä mättäitä muodostaen.
Kasvupaikka: Letoilla, nevoilla, lähteissä ja tulvamailla väli- ja rimpipinnalla, meso-eutrofi.
Levinneisyys: Tavataan lähes koko maassa, pohjoisosissa harvinainen, etelässä hyvin harvinainen.
Muuta: Taantunut etelässä soiden ojituksen vuoksi.
|
|
Kasvin löytöpaikoista Luopioisissa
Isonuijasammal kuuluu kärkipesäkkeellisiin lehtisammaliin ja se on löydetty Luopioisita 1800-luvun lopulla.
Sammalta olen etsiskellyt sen muinaiselta löytöpaikalta Aitoosta, mutta alue on muuttunut kokonaan. Leopoldin löytö on vuodelta 1875. Koska laji on hävinnyt lähes kokonaan Etelä-Suomesta, on sen löytyminen täältä epätodennäköistä. Lapista kesällä 2015 löysimme lajin Lemmenjoen läheltä suurten lähdelampien rantaletolta.
Kuvat on otettu Lemmenjoen esiintymästä.
Maastotuntomerkki: Pesäke ja sen perä.
Vertaa seuraaviin
Tihkunuijasammal
Pohjannuijasammal |
|