Pientä tunnistettavaa

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

’Näin keväällä on haasteellista liikkua metsässä. Tarkoitan tällä tunnistamattomia sirkkataimia ja pieniä kasvinalkuja. Tällä hetkellä luonto on täynnä enemmän ja vähemmän outoa porukkaa, jotka muutaman viikon kuluttua ovatkin aivan tuttuja. Kukattoman kasvin tunnistaminen on joskus hyvinkin hankalaa. Mikko Raatikainen julkaisi aikoinaan kirjan rikkakasvien sirkkataimista ja olen sitä aina silloin tällöin hyödyntänyt puutarhassa. Vastaavaa opasta en ole metsäkasveista löytänyt. Niinpä ne on vain opeteltava seuraamalla. Tikku pystyyn oudon taimen kohdalle ja aatteenvärinen nauha tikun ympärille. Sitten muutaman viikon kuluttua, jos muistaa enää tapauksen, voi käydä katsomassa, mikä siitä olikaan tullut.

Yläkuva lienee aika helppo. Kun liljakasvi aloittaa kasvunsa, on sen lehti töttöröllä ja siitä pääsee jyvälle, tuleeko siitä kielo vai oravanmarja. Tässä on kyse jälkimmäisestä. Kun lehti leviää, sen jo tunnistaakin. Mutta miten on alakuvan laita?

OLYMPUS DIGITAL CAMERAPitkään sitä mietin ennen kuvan ottoa, sitten huomasin vanhan korren nousevan oikeasta laidasta. Viimevuotiset, kuivuneet versot ovatkin usein hyvänä tuntomerkkinä. Tässähän on tuikitavallinen pujo.

OLYMPUS DIGITAL CAMERALöytyi outokin. Tätä täytyy seurata punaisen viirin kanssa kesään. Sitten se paljastuu tietenkin koivuksi tai tädykkeeksi tai joksikin eksoottiseksi muinaiskasviksi, sillä se kasvoi vanhan autiotalon romahtaneen kivimuurin kupeessa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERAMaitikat ovat usein lähes mahdottomia tunnistaa lajilleen ennen kukintaa. Tällä hetkellä metsät ovat täynnä viereisen kuvan taimia, mutta kumpi on kyseessä, metsä- vai kangasmaitikka. Sirkkalehdet sojottavat alimmaisena, mutta kasvulehdet eivät ole vielä auenneet. Arvaisin, ja todellakin tämä on arvaus, että kyseessä on kangasmaitikka. Tämän päättelen väristä, normaalisti ylälehtien hampaista. Samanlaisia pieniä taimia on teiden varsilla paljon, on silmäruohoja ja metsätähtiä, tädykkeitä ja tähtimöitä, heinistä puhumattakaan. Ystäväni antoi minulle monta vuotta sitten ”steriilien heinien määristyskaavan”. Sitä olen aina silloin tällöin hieman naureskellen selaillut. Apuakin siitä on ollut, sillä kukkimattomat heinät ovat usein lähes mahdottomia tunnistaa.

OLYMPUS DIGITAL CAMERARuusukasvit ovat myös joskus vaikeita, vaikka luulisi toisin. Niitä on tottunut katselemaan kukkivana ja ei ole kiinnittänyt huomiota ollenkaan kasvin muihin osiin. Onko tuo nyt mansikka, lillukka, mesimarja, angervo, ruusu vai vadelma. Piikit paljastivat kyseessä olevan viimeisen. Niin voi sekin olla oudonnäköinen pienenä.

Nyt kannattaa opetella ja myöhemmin varmistaa. Hauskaa puuhaa näin kiireettömänä kevätaikana. ;-)’

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.