’Jatketaan nyt rahkoilla, kun alkuun päästiin. Yleensä niitä näkee kosteilla paikoilla, soilla, rannoilla, luhdissa, mutta voi niitä löytää kuivista metsistäkin. Tosin silloinkin tarvitaan jonkinlainen veden vaivaama alue tai valuvetinen rinne. Tämän viikon sammal muodostaa juuri rinteisiin ja kallion reunoille laajojakin rahkasammalpeitteitä, Väriltään nämä patjamaiset kasvustot ovat punertavia tai kirjavia. Yleensä tällaisilta paikoita ei muita rahkalajeja köydy, mutta silti on syytä tarkistaa tuntomerkit huolellisesti, muitakin punertavia rahkoja löytyy.’

Kangasrahkasammal on aina väriltään jonkin verran punainen. Se muodostaa joskus hyvinkin laajoja puhtaita kasvustoja paikkoihin, joista alkaa metsän soistuminen eli siinä on valuvetinen alusta. Sammalen tuntomerkkejä ovat apilankukkamainen latvus, suorat ei möyheät haarat (2+1), kielimäinen terävä varsilehti ja hieman punertava varsi.

Kangasrahka kasvaa paitsi valuvetisillä kallioilla ja metsissä, myös rämeillä ja korpinotkelmissa. Se on hyvin yleinen koko maassa.