Kesäkuun sammal

varstasammal2

’Sammalet alkavat kasvaa heti, kun lämpötila sen sallii. Suuri osa sammalista tekee myös saman tien ’kukan’ eli itiöpesäkkeen joko verson latvaa tai sivulle. Itiöpesäketuntomerkit ovat huomionarvoisia, kun lajia määritetään. Kesäkuun sammaleksi valitsin lajin, jolla on sille tyypillinen nimenmukainen itiöpesäke eikä sitä voi juuri mihinkään muuhun sammaleen sekoittaa.’

Nuokkuvarstasammalen (Pohlia nutans) voi löytää pientareilta, rannoilta, kannoilta, kiviltä, kangasmetsistä ja taimikoista. Se on hyvin yleinen koko maassa. Tähän aikaan sen tunnistaa varstaa muistuttavista vihreistä punaperäisistä itiöpesäkkeistä, joita on runsaasti. Myöhemmin pesäkkeet muuttuvat ruskeiksi ja rypistyvät, jolloin sitä ei ole enää ollenkaan niin helppo huomata ja tunnistaa. Pesäkkeettömänä se hukkuu muuhun sammalmattoon ja samanlaisia suikeita keskisuonellisia lehtiä on monella muullakin lajilla.

Nuokkuvarstasammal kuuluu laajaan sukuun, josta Suomesta on tavattu yli kaksikymmentä erilaista lajia. Monet niistä ovat harvinaisia. Pienet pioneerilajeina esiintyvät varstasammalajit voidaan erottaa toisistaan lehtihangoissa olevista itujyväsistä vain mikroskoopilla. Luopioisista on löytynyt yhdeksän Pohlia-lajia. Kymmeneskin, törmävarstasammal (Pohlia proligera), täältä varmasti löytyy, mutta en ole saanut sitä vielä silmiini. Se on kuitenkin yleinen lähialueilla, joten sen täytyy kasvaa myös Luopioisissa.

Kesäkuun sammal saattaa löytyä vaikka viime vuoden juhannuskokon pohjalta, joten se on hyvä bongata kun kokkoa kohta sytytellään. Silloin on syytä varoa luitenkin kahta melko samannäköista lajia nuotiosammalta (Funaria hygrometrica) ja päärynäsammalta (Leptobryum pyriforme), jotka kasvavat usein vanhoilla nuotiopaikoilla, mutta ovat varstasammalta selvästi harvinaisempia. Ei muuta kuin etsimään.

varstasammal3

2 thoughts on “Kesäkuun sammal

  1. Tähän aikaan onkin saapas halkonut monet itiöpesäkemetsät, kun läpi soiden ja hakkuuaukioiden on tullut taivallettua. Täytyy vielä kerran kiittää sivun laajasta maksasammalosiosta, kun olen harmitellut, ettei niitä kunnolla suomenkielisissä kirjoissa ole ja Nationalnyckelissä eivät ehtineet kirjaversioihin. Niiden tuntemusta kuitenkin syventäisi mielellään. Saa nähdä, toimitetaanko Helsingin yliopistosta vielä maksasammalien määritysoppaita.

    • On mukava kuulla, jos sivuista on hyötyä. Olen itsekin tuskaillut juuri maksasammalten kohdalla kotimaisen kirjallisuuden puutetta. Mulla on vanha Piipon moniste, josta yleisimmät lajit kyllä löytyvät. Damsholtin kirjahan on myös, mutta sitä on aika vaikea käyttää. Omaa sivustoani laajennan sitä mukaa, kun lajeja löytyy kuvattavaksi. Mikroskooppikuvat eivät vielä minua tyydytä, mutta parempi tämäkin kuin ei mitään. Sinulle antoisaa kesää soilla!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Aluksi hieman matikkaa! * Time limit is exhausted. Please reload CAPTCHA.