’Pääsiäisen aika on ollut tänä vuonna Komea, oikein isolla koolla. Varsinkin varhainen aamu, kun aurinko säteilee vielä matalalta ja ilma on puhdas ja raikas, muodostuu metsänlaitoihin ja pientareille valon ja varjon vuorottelua. Kuvasin ruudun toisensa jälkeen saadakseni vangittua tuon kimaltelevan leikin. Kokonaisuus muodostuu kuitenkin siitä hetkestä, kokemuksesta ja kaikista mahdollisista aistimuksista. Kaipa siihen hetkeen liittyy hieman pyhyyttäkin. Kuvan valonsäteet viipyivät hangella muutaman minuutin, sitten aurinko siirtyi ja varjot muuttivat muotoaan. Tilaisuus oli ohi.’