Talvituhoja ja ilmastonmuutosta

mustikka3

’Keväällä kirjoittelin varpukasvien talvehtimisesta ja olin huolissani erityisesti kanervan ja puolukan suhteen. Nyt, kun kesä on jo pitkällä ja tutkimuksiakin on asiasta ilmaantunut, on huomattu, että huonoimmin näyttääkin talvehtineen mustikka. METLA on tehnyt kattavan tutkimuksen asiasta ja todennut tiedotteessaan, että jopa 50 % mustikkakasvustoista on tuhoutunut tai kärsinyt lumettomasta talvesta. Yllä olevan kuvan kaltaisia kuivuneita mustikkakasvustoja metsässä näkee yhtenään. Vaikka uutta kasvustoa pitäisi jo työntyä kovalla vauhdilla kuolleiden varpujen keskeltä, näyttää sekin olevan kovin vähäistä, eli talvi on kohdellut kasvustoja todella pahoin.

Jos tuo tutkimustulos pitää paikkansa, saamme tänä vuonna etsiä mustikoita ahkerammin kuin ennen. Jokainen marja on metsässä tärkeä, eikä ainoastaan ne, joita itse keräämme. Mustikka on metsän kenttäkerroksen tärkein kasvi. Se on ravintona paitsi linnuille niin myös monille selkärangattomille, jotka syövät marjojen lisäksi myös lehtiä. Suuremmatkin otukset, kuten karhut, saavat syysravinnostaan melkoisen osan mustikasta. Sanovat, että tulevaisuus on tällainen, jos ilmastonmuutos etenee ennustetulla tavalla.mustikka2 (1)

Kun olen liikkunut koiran kanssa metsässä, olen törmännyt yhä useammin ylläolevan kuvan kaltaisiin laikkuihin. Tummalla alueella pitäisi kasvaa heleänvihreitä mustikanvarpuja, mutta kun ei kasva. Vihreät varvut kyllä ovat jäljellä, mutta lehdet ovat ruskettuneet ja varisseet pois. Joissakin korpimaisissa kuusikoissa yli puolet metsämaan pinnasta on näiden tummien aukkojen peitossa. Alimmassa kuvassa näkyy läheltä, kuinka lehdet alkavat tummua ja lopulta koko lehti on aivan ruskea ja valmiina varisemaan. Onko kyse pakkasvauriosta? Niin luulin ensin, mutta ruskettuminen alkoi jo ennen näitä yöpakkasia. Voivatko talven vauriot näkyä vasta nyt, kun lehdet ovat saavuttaneet oikean kokonsa? Mistä on kyse? Onko tässä ollut asialla jokin sieni vai hyönteinen, virus vai epidemialuonteinen sairaus? Kuka selittäisi? Googlasin asiaa, mutta siellä puhuttiin vain varpujen ruskettumisesta ja pakkasen vaikutuksesta niihin, lehdistä ei kerrottu mitään. Kertokaa ihmeessä, koska ainakin EH:n alueella tällä tavalla kärsineitä mustikkakasvustoja näyttää olevan paljon.’

mustikka1 (1)

 

Hirveä peto

puutiainen

’Kun äskettäin aurinko helli luontoa ja vesisade pysyi loitolla, ryömi nurmikosta koiran turkkiin punertavia 8-jalkaisia otuksia. Tuo parin millin mittainen otus on hämähäkkeihin kuuluva puutiainen eli lyhyesti punkki. Parin viime vuosikymmenen aikana siitä on tullut yksi kuuluisimmista eläimistä maassamme, todellinen julkkis. Syynä tähän on sen levittämät sairaudet: borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus.’

Puutiainen (Ixodes ricinus) on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, varsinkin Ahvenenmaalla ja saaristossa. Taigapunkki (Ixodes persulcatus) on viime vuosina levittäytynyt Itä-Suomeen ja Pohjanmaan rannikolle. Molemmat levittävät paitsi borrelia-bakteeria myös vaarallista virusta, joka saattaa aiheuttaa puutiaisaivotulehduksen. Itäisen lajin viruskanta on vaarallisempaa. Lajeja ei voi luonnossa erottaa toisistaan, joten kaikkiin puutiaisiin on suhtauduttava samalla vakavuudella.

Borrelioosi eli Lymen tauti on bakteerin aiheuttama. Se kulkeutuu hitaasti puutiaisen syljen mukana uhrin verenkiertoon ja aiheuttaa ensin tulehduksen ja myöhemmin muita oireita. Punkin täytyy olla kiinni useampi tunti ennen kuin bakteeri pääsee vereen, joten sen vuoksi punkin poistamisessa ei ole tulenpalavaa kiirettä. Aivokuume sen sijaan tarttuu nopeammin. Borrelioosin torjuntaan käytetään voimakkaita antibiootteja. Siitä huolimatta se saattaa aiheuttaa pitkäaikaisia nivel- ja hermostosairauksia. Arviolta toista tuhatta ihmistä saa tartunnan maassamme vuosittain. Tiettävästi tautiin ei ole kuollut ihmisiä.

Puutiaisaivotulehdus eli Kumlingen tauti on virustauti. Sitä esiintyy Ahvenanmaalla ja rannikkoalueilla. Sitä vastaan voidaan suojautua rokotteella. Tauti itää viikon parin ajan ja saattaa sen jälkeen oirehtia aiheuttamalla päänsärkyä ja kuumetta sekä niskan jäykkyyttä. Vain kolmasosa viruksen saaneista oireilee, joten sairastuneiden määrä on pieni, vain muutama kymmenen henkilöä vuosittain. Kuolleisuus tautiin on Pohjoismaissa vähäinen, parin prosentin luokkaa.

Puutiainen tarvitsee kolme veriateriaa elämänsä aikana: toukkavaiheessa, nymfinä ja aikuisena. Yleisimmin nymfit kiinnittyvät ihmiseen, muut saavat ateriansa eläimistä, lähinnä jyrsijöistä. Aikuinen puutiainen synnyttää kerralla 1000-3000 uutta toukkaa kasvamaan, joten iholta irroitettu puutiainen kannattaa tuhota. Paras tapa on polttaa se.

Kun mietitään Suomen vaarallisinta eläintä, on puutiainen lähellä kärkeä. Suurpedot jäävät kauas sen taakse. Lisäksi tulee muistaa, että puutiaisen aiheuttamista sairauksista ei suinkaan vielä tiedetä kaikkea. Borrelioosi koteloituu antibioottikuurinkin jälkeen ja saattaa aiheuttaa myöhemmin kummallisia oireita, joita ei aina osata yhdistää tautiin. Aivotulehdus on yhtä arvaamaton, vaikka sairaus jättääkin ihmiselle pysyvän immuniteetin.

Kun maastoretki on takanapäin, kannattaa suorittaa punkkisyyni, kaiken varalta, varsinkin jos on liikkunut sopivilla ruohoisilla ja kosteilla alueilla. Itse, kun usein ryömin kasvien tasolla kameran kanssa, teen tarkastuksen aina. Tänä kesänä vasta kaksi punkkia on päässyt kiinni, loput olen saanut tuhottua niiden ryömiessä vaatteilla tai kutinan perusteella käsivarsilta ja jaloista. Paniikkiin niiden suhteen ei kannata mennä eikä jättää retkeä tekemättä. Pahempiakin asioita tässä maailmassa on.