’Viime päivinä on taas keskusteltu kiivaastikin ilmastonmuutoksesta ja siitä, kuinka siihen pitäisi suhtautua, ilmasto kun ei olekaan lämmennyt ennusteiden mukaan, vaan lömpötila on polkenut paikallaan. Kuluva kesä on ollut helteinen täällä Suomessa, Keski-Euroopassa ainakin alkuosistaan ennätyskylmä ja sateinen. Ympäristöministeri patistaa edelleen talkoisiin lämpenemisen estämiseksi ja tutkijat harovat harvenneita hiuksiaan. Ilmasto on arvaamaton. Yläkuva esittää yhtä lämmittäjää, lentokoneiden vanoja taivaalla.’

Viimeisimmässä Tiede-lehdessä (7/2013) on Metsäntutkimuslaitoksen professorin Kari Mielikäisen artikkeli lustokalenterista. Tämähän tarkoittaa sitä, että havupuiden lustojen eli vuosikasvun paksuuden mukaan voidaan muodostaa ajallinen jatkumo liki jääkauteen saakka (7640 vuotta). Samalla tästä kalenterista voidaan nähdä ilmastossa tapahtuneet muutokset tuona aikana. Siitä näkyy keskiaikainen lämpökausi, jolloin pohjoisimmassakin Lapissa kasvoi mäntymetsiä ja toisaalta 1600-luvun pikkujääkausi, jolloin katovuodet kaltoin kohtelivat maatamme. Kalenteri kertoo kuitenkin vain osan totuutta.

Ilmastoon vaikuttavat monet tekijät ja aina niitä ei osata ottaa tasapuolisesti huomioon, kun lasketaan maapallon lämpenemisiä ja viilenemisiä. Lustokalenterin avulla voidaan nähdä, että auringonpilkut ovat yksi tekijä lämpötilojen muutoksissa. Kun on runsaasti pilkkuja ja aurinko on aktiivinen, imevät meret lämpöä itseensä. Muutos tulee kuitenkin viiveellä. Samoin pallomme akselikulmalla on merkityksensä, vaikka muutos ei suuri olekaan, niin voidaan laskea, että 2000 viime vuoden aikana sen vaikutus on ollut -0,6 astetta. Koska akselikulma vaihtelee 41 000 vuoden välein, syntyy siitä pitkän aikavälin jaksollista vaihtelua.

Kun puhutaan sitten Fennoskandian ilmastosta eli säästä meillä, on ratkaisevana tekijänä Golf-virran vaikutus ja pohjoisen Atlantin oskillaatio-ilmiö. Kun oskillaatio voimistuu, kääntyvät täällä tuulet länteen ja meille tulee leutoja talvia ja sateisia kesiä, heikentyessään se vaikuttaa päinvastoin ja varsinkin itäisessä Suomessa pakkaset paukkuvat ja kesät ovat kuumia. Vuosilustokalenteri vahvistaa näidenkin ilmiöiden olemassaolon.

Lustokalenteri osoittaa tutkijoille, etteivät kovin lyhyellä aikavälillä tehdyt ilmastoennusteet anna hyvää kuvaa ilmastonmuutoksesta. Vuosituhansien kuluessa kertyneet lustot kertovat, että ilmastossa on vuosituhansien kuluessa tapahtunut suuriakin muutoksia, mutta niiden ennustaminen ei varmaan silloinkaan olisi ollut kovin selkeä juttu. Tällä hetkellä lustot kertovat, että parin viimeisen vuosituhannen aikana ilmasto on täällä Fennoskandiassa todellisuudessa viilentynyt ja sen on saanut aikaan maapallon akselikulman muutos, auringonpilkut ja Atlantti.

Kun nyt ilmasto ei olekaan pariin vuoteen lämmennyt ennustetulla tavalla, lienee ennenaikaista tehdä sitä johtopäätöstä, että ennusteet ovat väärät. Siinä mielessä ympäristöministeri lienee oikeassa. Ei se tosin kerro sitäkään, että ennusteet olisivat oikeassa. Ilmasto näyttää olevan arvaamaton ja ennusteita varten sitä tuleekin tarkastella mieluummin tuhansien vuosien aikavälillä kuin vain muutaman vuoden.