
’Kun tuossa aamusella ajelin pihanurmikkoa, törmäsin taas kerran tuollaiseen kuvan näköiseen litistyneeseen voikukkaan. Siinä on pari senttiä leveä mutta normaalinpaksuinen varsi ja sen päässä kukinto, joka on enemmänkin kuin vain yksi tavallinen keltainen voikukka, litteä ja sykeröinen. Näitähän tapaa aina silloin tällöin, tämä oli kuitenkin tämän kesän ensimmäinen havainto. Kyseessä on epämuodostuma nimeltään faskiaatio eli laakaverso, laakauma.’
Tälle ilmiölle on tarjottu monia eri selityksiä. Toiset ovat sitä mieltä, että kyseessä on mutaatio, joka jopa periytyy tuleville sukupolville. En ole kuitenkaan huomannut tällaisia kasveja samalla paikalla vuodesta toiseen, puhumattakaan aina samasta lajista. Niinpä suhtudun hieman skeptisesti ilmiön periytymiseen, mutaatio se kuitenkin voi olla. Toinen selitys on, että jokin kasville vieras eliö: bakteeri, virus, pieni hyönteinen aiheuttaa epämuodostuman vioittamalla kasvin kasvupietettä. Se ainakin tiedetään, että eräs bakteeri (Rhodococcus fascians) kiihdyttää kasvin solunjakautumishormoonin sytokiniinin määrää ja aiheuttaa siten solujen liiallisen jakautumisen ja epämuodostuman. Onko tulos sitten aina litistynyt ja samalla tavalla epämuotoinen kasvi, sitä en tiedä? Luulisi tällöin synyvän hyvinkin erilaisia muotoja, pyöreitä, särmikkäitä, oksaisia jne.
Olen vuosien kuluessa törmännyt tähän ilmiöön lähes joka kesä. Usein litistynyt varsi kasvaa muuta kasvillisuutta korkeammaksi, vääntyilee ja käyttäytyy muutenkin epätavallisesti. Lehdet lähtevät suoraan varresta ei oksista ja kukka on ikään kuin kerrottu, litteä nauhamainen kukinto. Usein faskiaatio ilmenee mykerökukkaisilla eli olen nähnyt sen voikukan lisäksi erilaisilla ohdakkeilla, karhiaisella, kärsämöllä, mutta kirjatietojen mukaan se voi esiintyä toki muillakin, kymmenillä ellei sadoilla eri kasvilajeilla. Onko siitä kasville haittaa vai hyötyä? Siihen lienee vaikea vastata. Kasvi ei ainakaan ole kovin kaunis, eikä ilmiö ehkä suojaa sitä tuholaisiltakaan. Jostakin olen kuullut, että kaupallisesti tätä ilmiötä on hyödynnetty ja esim. pihvitomaatti olisi tämän ilmiön seurausta. Myös puutarhurit uusien lajikkeiden toivossa tietenkin ovat kiinnostuneet tällaisista erikoisuuksista ja ovat ehkä käyttäneetkin sitä jalostuksessa.
Ilmiöstä löytyy melko vähän tietoa ja tämäkin omani saattaa olla hyvinkin puutteellista, sisältää jopa virheitä. Korjatkaa ja lisätkää, niin oikea tieto leviää!










