’Kirjastoautolta löytyi Keltaiseen kirjastoon kuuluva muutaman vuoden ikäinen teos, jota en vielä ollut lukenut. Jostain syystä olen viehättynyt näistä kirjoista. Ehkä se on laatukysymys, sillä tähän kirjastoon ei ole huolittu kaikenlaista kirjallisuutta. Viime aikona tästä linjasta on kuitenkin hieman lipsuttu ja Keltaisen kirjastonkin kirjoihin on tullut epätasaisuutta, kuten edellisessä kirjajutussani tuumin. Se saattaa olla hyvä asia madaltamalla kynnystä tarttua tähän kirjallisuuteen, mutta voi myös karsia lukijoita toisesta päästä. Voi olla vaikeaa löytää maailmankirjallisuuden helmiä. Tosin lukeminenhan se on tärkeintä.’
Personifikaatio on vanha juttu lasten- ja nuortenkirjallisuudessa. Aikuisille tarkoitetuissa teksteissä sitä harvemmin tapaa ainakaan näin pitkässä tekstissä. Maf eli Mafia Honey on Marilyn Monroen koira, jonka hän sai ystävältään Frank Sinatralta vuonna 1960 pari vuotta ennen kuolemaansa. Kirjan päähenkilö on Maf, joka kertoo rakkaasta emännästään, tämän kahdesta viimeisestä sairauden ja uupumuksen täyttämästä vuodesta. Samalla koira pohtii ihmisen elämää filosofien, näyttelijöiden, kirjailijoiden ja muiden jukisten henkilöiden kautta. Koira keskustelee muiden koirien, kissojen jopa hyönteisten kanssa taluttaessaan emäntäänsä milloin New Yorkin Keskuspuistossa milloin Los Angelesin kaduilla. Marilyn on juuri eronnut kolmannesta miehestään kirjailija Arthur Milleristä ja pohtii tekonsa oikeutta. Maine kulkee näyttelijän edellä ja julkisuus vaatii häntä naamioitumaan. Ystävät ovat piikikkäitä, neuroottisia ja skandaalinhakuisia. Tässä sekasortoisessa ilmapiirissä koira elää koiran elämää ja ihmettelee, miksi ihminen ei osaa koiraa, miksi tämä ei ymmärrä, mitä sille haukutaan. Se voisi auttaa masennuksen ja lääkkeiden kierteessä.
Kirjaa lukiessa tuli mieleen, että sellaiselle, joka tuntee tuon ajan ihmiset, juorut, julkkikset ja tapahtumat, tämä kirja on varmaankin oiva aarreaitta. Kun ei näistä asioista tiedä eikä oikeastaan välitäkään tietää, on kirjan lukeminen aika puuduttavaa. Lukiessa mietin, miksi tästä Norma Jeane Bakerista tuli Marilyn Monroe ja miksi hän saavutti niin legendaarisen maineen ja menestyksen? Elokuvat Miehet pitävät vaaleaveriköistä, Piukat paikat, Bussipysäkki, Kuinka miljonääri naidaan ovat aikansa klassikkoja ja nimenomaan Marilyn Monroen ansiosta. Hän ei saanut yhtään Oscar-palkintoa aikanaan, mutta yleisö rakasti häntä ja hänen elokuvansa pyörivät edelleen teattereissa ja TV:ssä.
Tämä kirja ei ole tähden elämäkerta, sillä sen päähenkilö ei ole Marilyn Monroa vaan hänen koiransa Maf. Tämä veijarimainen filosofi yrittää auttaa emäntäänsä siinä onnistumatta, koska tämä ei ymmärrä koiraansa. Maf-koiran käsittämättömät tiedot koirien ja tunnettujen henkilöiden historiasta ovat ilmiömäiset, suoraan Googlesta, samoin lainaukset niin kirjallisuudesta kuin filosofian historiastakin. Niinpä kirjassa tulee väistämättä veijarimainen tunne, että ketkähän tässä ovat oikeastaan niitä älykköjä ja ketkä perässähiihtäjiä.
Kirjan alkupuoli oli minusta sekava ja kun ei oikein tuntenut henkilöitä eikä tapahtumapaikkoja, tuli tunne joko liiallisesta viihteellisyydestä tai tekotaiteellisuudesta. Lopussa kirjasta kuitenkin muodostui kokonaisuus. Ehkä tämä kirja ei kuitenkaan ole niitä opuksia, jonka ottaisin mukaan autiolle saarelle.
O’Hagan, Andrew: Maf-koira ja hänen ystävänsä Marilyn Monroe. Suom. Heikki Karjalainen. Tammi, 2011. 322 s.
